keskiviikko 27. elokuuta 2014

ANNA GODBERSEN: Jazztyttö peilaa

Luin joskus aikaisemmin Godbersenin Huumaa-sarjan, johon en voinut olla ihastumatta. Jazztyttö peilaa on ilmestynyt jo aikaa sitten, mutta vasta nyt päädyin lainaamaan sen kirjastosta.

1900-luvun taitteesta on siirrytty kultaiselle 1920-luvulle, jazz-aikaan. Kaksi ohiolaistyttöä karkaa New Yorkiin tavoitteenaan parempi elämä ja kuuluisuus. Cordelia haluaa etsiä käsiinsä kuvitellun isänsä, rikkaan pirtutrokarin Darius Greyn ja Letty haluaa tähdeksi.

Tytöt pääsevät yläluokkaisiin kartanoihin ja Broadwayn valoihin, mutta saavat huomata ettei elämä New Yorkissa ole pelkkää ruusuilla tanssimista, eikä se ole aivan sellainen paikka, millaiseksi maalaistytöt sen kuvittelivat.

Anna Godbersenin tyyli on aivan ihana ja mukaansatempaava. Kirjassa oli juuri sopivasti historiaa, jännitystä, romantiikkaa ja hahmot olivat mielenkiintoisia. Päähenkilöt, Cordelia, Letty ja Astrid poikkesivat toisistaan hyvin, eikä kirjan lukemisesta tullut sellaista, että olisi halunnut lukea vain yhdestä heistä ja skipata muut.

Välillä tuntui kuitenkin siltä, että ihan kuin olisin jo lukenut kirjan, sillä tyyli oli niin samanlainen kuin Huumaa-sarjassa. Vaikka tässä kirjassa henkilöiden asenteet olivat aika erilaisia, onhan sarjojen välillä 20 vuoden ero, niin silti henkilöissä oli huomattavissa samanlaista naiiviuutta ja kevytkenkäisyyttä kuin Huumaa-sarjan tytöissä. Joka tapauksessa kirja oli kuitenkin hyvä ja se tuli luettua hetkessä.

arvosana: 4½ / 5
Karisto 2011
sivut: 403
alkuteos: Bright Young things, 2010
mistä: kirjastosta

tiistai 26. elokuuta 2014

ESSI TAMMIMAA: Noaidin tytär

Käväisin pikaisesti eilen kirjastossa ja nappasin sieltä muutaman kirjan mukaani, jotka kaikki olivat kotimaisten kirjailijoitten teoksia. Ensimmäiseksi päätin tarttua tähän, sillä takakannen teksti vaikutti suht mielenkiintoiselta ja kirja lyhyeltä, vaikken muistaakseni kovin hyviä arvosteluja tästä olekaan lukenut.

Aura on tavallinen suomalainen 16-vuotias lukiolaistyttö, joka haluaisi isona kirjalijaksi. Hän on kuitenkin alkanut näkemään pahaenteisiä näkyjä susista ja soturitytöstä. Näyt kuitenkin saavat hänet kirjoittamaan tarinoita saamelaissoturittarista ja heidän maailmastaan.

Aura ei osaa aavistaa kaiken olevan totta ennen kirjan julkaisua ja yhtäkkiä hän onkin vaarassa. Hän pelkää, että hänelle voi käydä samoin kuin äidilleen, joka katosi metsien pimeyteen. Aura yrittää myös saada selville, miten tähän kaikkeen liittyy Maailman reunalla-bändin ihana laula Paju, ja miksi tämä valitsi keikalla juuri Auran yleisön joukosta.

Odotukset kirjan suhteen eivät olleet kummoiset, joten se pääsi yllättämään minut positiivisesti. Tykkäsin kirjailijan tyylistä, tosin Auran näyt olivat tylsää luettavaa. Juoni eteni mukavasti eteenpäin, vaikka välillä se muuttui vähän sekavaksi. Joihinkin hahmoihin olisin halunnut tutustua paremminkin, esimerkiksi Paju ja Markus jäivät varsin etäisiksi hahmoiksi. Ehkä heistä on enemmän seuraavissa osissa. Aura taas oli päähenkilönä erittäin mielenkiintoinen ja näiden kolmen kolmiodraama toi kirjaan hyvän piristysruiskeen. Voin suositella tätä kirjaa, se toimii hyvin mukavana välipalana muun lukemisen ohessa.

arvosana: 3½ / 5
Otava 2013
sivut: 264
mistä: kirjastosta

maanantai 18. elokuuta 2014

CHARLAINE HARRIS: Veri kielellä

Onhan nämä Sookie Stackhouse-kirjat pakko lukea sitä mukaa kun niitä ilmestyy, vaikkei enää ole samanlaista hinkua lukea kirjaa saman tien kuin joskus aiemmin.

Sookie näkee Ericin juomassa toisesta, nuoremmasta naisesta ja vain hetken jälkeen nainen löytyy tapettuna ja Sookie saa käsiinsä uuden murhatapauksen.

Tapauksen selvittäminen osuu kuitenkin pahimpaan mahdolliseen hetkeen, sillä Sookie vedetään myös hänen keijusukulaistensa huoliin mukaan. Sookie saa uuden vihollisen ja lisäksi hänet jälleen vedetään mukaan vampyyrien valtapelin keskiöön.

Kirjan lukemisesta on jo jonkin verran aikaa ja pakko kyllä myöntää, että en juuri muista kirjan tapahtumia, pääpiirteitä enimmäkseen. Joka tapauksessa tämä oli jälleen yksi tyypillinen Sookie-kirja, mutta viihdyin sen parissa kuitenkin hyvin - ei sitä olisi voinut jättää lukemattakaan.

Totta kai viimeinenkin osa pitää jossain vaiheessa lukea. Ja toivottavasti näitä ei tule enempää, sillä ihan mukava saada sarja päätökseen kaiken paikoillaan junnaamisen jälkeen - tämänkin sarjan olisi ihan hyvin voinut tiivistää.

arvosana: 3½ / 5
Gummerus 2013
sivut: 368
alkuteos: Deadlocked, 2012
mistä: kirjastosta