perjantai 31. elokuuta 2012

tunnustus: I ♥ your blog



TUNNUSTUKSEN SÄÄNNÖT:
  1. Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka tunnustuksen myönsi.
  2. Anna tunnustus viidelle (5) suosikkiblogillesi ja kerro siitä heille kommentilla.
  3. Kopioi post it-lappu ja liitä se blogiisi.
  4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu vain post it-lapulla ja toivo, että omat lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin.
Kiitos tästä tunnustuksesta kuuluu Lukunurkka-blogille.
Lukunurkka kuuluu niihin kirjablogeihin, joissa vierailen säännöllisesti bongaamassa luettavaa omaan kirjahyllyyni ja Lukunurkasta olenkin löytänyt monia kiinnostavia opuksia.

Haluan antaa tämän tunnustuksen blogeille, joita seurailen ja joista pidän - lisäksi tunnustus tuntuu kiertäneen ainakin bloggerin kirjamaailman varsin hyvin, mutta valinnanvaraa hyvissä blogeissa riitti silti enemmän kuin tarpeeksi (tosin jos satut saamaan tämän tunnustuksen jo toistamiseen, niin tiedätpähän, että we ♥ your blog).

Kirjojen rakastaja
Luettuja maailmoja
Kirjojen parissa
Katinkan kirjasto
I'm excited about...

torstai 23. elokuuta 2012

TERHI RANNELA: Yhden promillen juttuja

"Kaikille niille, joilla on rohkeutta vastustaa ryhmäpainetta."
Bongasin tämän kirjan ensimmäistä kertaa Lukunurkka-blogista. En kuitenkaan lukenut juuri ollenkaan, millainen se oli ollut, sillä nimi oli niin iskevä - pian kirja jo päätyikin yöpöydälleni.

"Maista tästä. Ihan pikkusen vaan. Kyllä sä nyt yhden voit lukea, tämän kerran. Ota vielä toisellekin jalalle. Lueluelueluelue! Älä ole ilonpilaaja. Kaikki lukee, aivan kaikki lukee. Haloo, tää on Suomi!"

Pituutensa perusteella tämä on samanlainen välipala kuin Tilastollinen todennäköisyys kohdata se ainoa oikea. Yhden promillen juttuja sisältää 19 novellia, joita kaikkia yhdistää alkoholi, joka vaikuttaa jotenkin kaikkien kirjan nuorten elämään.

Itse odotin kirjalta kuitenkin jotain aivan muuta kuin se tarjosi. Takakannen ja lukuohjeen perusteella odotin huumoripainotteista tekstiä, mutta tarinat olivatkin aika masentavia ja turhan valistavia minun makuuni. Tarinat olivat kuitenkin todenmukaisia ja voin sanoa, että tiedän niiden esimerkkitapauksia ihan oikeastakin elämästä. Ei mikään huono lukukokemus, mutta odotin enemmän, joten sen takia tämä ei nyt täysillä iskenyt.

sunnuntai 19. elokuuta 2012

E.L. JAMES: Fifty Shades - Sidottu

Nyt minäkin olen sitten lukenut tämän kirjan, josta "kaikki puhuvat". Tämähän taisi vasta hetki sitten ilmestyä suomennettuna. Itse bongasin kirjakaupan hyllystä viimeisen kappaleen ja lähtihän se mukaani - kirjaston varauslista oli sen verran pitkä, eikä tällainen pokkariversio nyt niin kallis ollut.

Anastasia on nuori kirjallisuuden opiskelija, joka päätyy haastattelemaan salaperäistä miljonääriä yliopiston lehteä varten. Heidän välilleen roihahtaa kiihko saman tien, kun Anastasia kompuroi sisään Christian Greyn toimistoon.

Herra Grey ilmestyy myöhemmin Anan työpaikalle ja he alkavatkin tapailla. Ana saa kuitenkin selville, ettei Grey etsi mitään tavallista suhdetta, eikä hän ole aivan varma onko valmis kaikkeen siihen, mitä Grey haluaa.

Itse en ole aivan varma, mitä mieltä olisin tästä kirjasta. Pidin alusta ja lopusta, mutta 300 sivua meni siihen, että jankattiin samoja asioita ja tapahtumat toistivat itseään. Kirja alkoi jopa hieman kyllästyttää. Mielestäni tässä mentiin vähän liikaa Harlequinien tyylin puolelle ja olisin kaivannut sitä jotain, missä mielestäni esimerkiksi J.R. Ward on onnistunut. "Mammapornoksihan" tätä on sanottu ja voin myöntää, että kyllähän se tätä kirjaa ihan hyvin kuvaa.

Tarinahan on alun perin ollut fanfic ja Greyn ja Anan edeltäjät Edward Cullen ja Bella Swan - en voi väittää, etteikö se olisi häirinnyt minua lukiessani. Pidin kuitenkin paljon kirjan henkilöistä ja erityisesti Anan jumalataräänet tekstin seassa olivat hauskaa luettavaa. Muutenkin suhtauduin tähän kirjaan enemmänkin huumorilla ja monet tapahtumat olivatkin aika koomisia - voisiko joku oikeasti keksiä sellaiset otsikot sähköposteihin?

tiistai 14. elokuuta 2012

CHARLAINE HARRIS: Veren sitomat

Lukutahtini on hidastunut reilusti, josta syytän nyt kyllä täysin lukulamppuani - se meni posauttamaan itsensä jälleen kerran.
Sain kuitenkin viestiä, että varaamani uusi "True Blood-romaani" oli haettavissa, joten pakkohan se oli heti hakea ja ahmia saman tien.

Sookie Stackhouse odottaa elämänsä palaavan normaaliksi vampyyrien huippukokouksen terroritekojen jälkeen, mutta yliluonnollisessa maailmassa kuhisee.

Ihmissusia kuolee ja myös Sookie joutuu aseen tähtäimeen. Vampyyrit saavat vieraita, jotka yrittävät ottaa haltuunsa heikentyneen valtakunnan ja kaiken lisäksi Sookien ihmistiikeripoikaystävä Quinn on hukassa.

Aika perus Stackhouse mielestäni, mutta tykkäsin kuten aikaisemmistakin osista. Tapahtumia tulee sen verran tiuhaan, ettei lukeminen ala pitkästyttää. Mitään hirmuisen erikoista tässä kirjassa ei ollut, mutta mielenkiinnolla jään odottelemaan, mihin tapahtumat etenevät seuraavassa osassa.

keskiviikko 1. elokuuta 2012

ANNUKKA SALAMA: Käärmeenlumooja

Bongasin tämän uutukaisen teoksen jälleen joidenkin blogien kautta. Luin suurin piirtein vain, että kyseessä oli ollut hyvä kirja, joten päädyin varaamaan tämän kirjastostani sen kummempia miettimättä.

On olemassa faunoideja - puolet heidän kyvyistään ovat tulleet satunnaisesti valitulta eläimeltä.
Unna on luonteeltaan ujo ja erakkomainen, mutta kaiken lisäksi ketterä kuin orava, joka putoaa aina jaloilleen, kiipeää puuhun vaikka takaperin ja tekee huimaavia skeittitemppuja.

Hän on luullut olevansa ainoa laatuaan, kunnes tutustuu Rufukseen ja tämän ihmeelliseen laumaan. Unna otetaan mukaan joukkoon ja hän saa yhteisöllisyyden lisäksi elämäänsä kasan hallitsemattomia riskejä.

Tämä kuului niihin kirjoihin, jotka piti lukea yhdeltä istumalta. Tarina imaisi minut mukaansa, se oli hauska ja koukuttava. Mieleen tuli Sophie Jordanin kirja Liekki, mutta... pakko sanoa, että tämä oli hauskempi.

Mielestäni kirjassa oli paljon huvittavia kohtia ja dialogeja - ehkä vähän outoja, mutta siksikin juuri niin hauskoja. Hahmot olivat mukavan erilaisia toisiinsa nähden. Unnassa minua häiritsi se, kuinka hänet kuvattiin ensin jotenkin niin ujoksi tytöksi ja sitten hän muuttui melkeinpä kunnon kovanaamaksi poikien edessä.

Pidin kyllä kirjan juonesta: tässä keskityttiin todella paljon Unnaan ja lisäksi hänen ja Rufuksen suhteeseen. Jotain jäin silti kaipaamaan, enkä jaksakkaan odottaa seuraavan kirjan tapahtumia. Jospa metsästäjiin ja Unnan koulumaailmaan päästäisiin tutustumaan enemmän.