On olemassa faunoideja - puolet heidän kyvyistään ovat tulleet satunnaisesti valitulta eläimeltä.
Unna on luonteeltaan ujo ja erakkomainen, mutta kaiken lisäksi ketterä kuin orava, joka putoaa aina jaloilleen, kiipeää puuhun vaikka takaperin ja tekee huimaavia skeittitemppuja.
Hän on luullut olevansa ainoa laatuaan, kunnes tutustuu Rufukseen ja tämän ihmeelliseen laumaan. Unna otetaan mukaan joukkoon ja hän saa yhteisöllisyyden lisäksi elämäänsä kasan hallitsemattomia riskejä.
Tämä kuului niihin kirjoihin, jotka piti lukea yhdeltä istumalta. Tarina imaisi minut mukaansa, se oli hauska ja koukuttava. Mieleen tuli Sophie Jordanin kirja Liekki, mutta... pakko sanoa, että tämä oli hauskempi.
Mielestäni kirjassa oli paljon huvittavia kohtia ja dialogeja - ehkä vähän outoja, mutta siksikin juuri niin hauskoja. Hahmot olivat mukavan erilaisia toisiinsa nähden. Unnassa minua häiritsi se, kuinka hänet kuvattiin ensin jotenkin niin ujoksi tytöksi ja sitten hän muuttui melkeinpä kunnon kovanaamaksi poikien edessä.
Pidin kyllä kirjan juonesta: tässä keskityttiin todella paljon Unnaan ja lisäksi hänen ja Rufuksen suhteeseen. Jotain jäin silti kaipaamaan, enkä jaksakkaan odottaa seuraavan kirjan tapahtumia. Jospa metsästäjiin ja Unnan koulumaailmaan päästäisiin tutustumaan enemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti