torstai 30. heinäkuuta 2015

Kolmen kirjan haaste

Kolmen kirjan haaste on varmasti tullut jo tutuksi monille eri kirjablogeista ja nyt haaste saavutti myös minut - kiitos Kirjakaapissa-blogin Wilma Caterinalle!

Haasteen ideahan on listata kolme blogiaikoina luettua kirjaa, jotka haluaisi lukea uudestaan.
Minä luen harvemmin kirjoja uudestaan muutamia poikkeuksia lukuunottamatta ja silloinkin lukukertojen väli on ollut useampia vuosia. Ainoa kirja, jonka olen blogiaikanani lukenut kahteen kertaan on Beth Reviksen Across the Universe - Matka alkaa, joka oli ensimmäinen bloggaamani kirja. Harmikseni en kirjoittanut siitä kuitenkaan uutta arvostelua, vaikka tarkoitus oli.
Siirryn nyt tätä postausta kirjoittaessani kahlaamaan Mustemaailmaani läpi - eiköhän sieltä ne kolme kirjaa löydy, jotka voisin lukeakin uudestaan.

Koko blogin kahlattuani löysin sieltä ne kolme kirjaa, jotka voisinkin lukea uudestaan:

D.L. King (toim.): Suloisin suudelma

Tämä tulee todennäköisimmin luettua uudestaan, koska a) kirja löytyy omasta hyllystä ja  b) novellit toimivat hyvänä välipalana. En erityisemmin ihastunut tähän antologiaan sen luettuani ja vampyyrit alkoivat siinä vaiheessa olla muutenkin jo aika kuluneita. Nyt voisi tällekin antaa uuden mahdollisuuden.

"Muutaman novellin ajan kirjasta oli vielä sellainen ok-fiilis, -''- Mikään novelleista ei jäänyt erityisemmin mieleen, loppupäästä ehkä Kristina Wrightin 'Viiltäjä', mutta syynä saattoi toki olla sekin, että kyseinen novelli oli kokoelman toiseksi viimeinen." 31.10.2012




Abigail Gibbs: Illallinen vampyyrin kanssa

Pakko jatkaa vampyyriteemalla. Tällaista kevyttä hömppää luen mieluusti uudestaan. Ehkä minulle on taas pieni vampyyrikuumekin nousemassa.
Tästäkään kirjasta ei ekalla kerralla jäänyt minulle niin hyviä fiiliksiä juuri sen takia, että olin niin umpikyllästynyt vampyyreihin.

"Alkaa pikkuhiljaa tuntua siltä, että olen saanut jo yliannostuksen vampyyreista. Silti tämä kirja jaksoi temmata mukaansa ja kiinnostaa. Nuori kirjailija oli mahduttanut teokseen vaikka kuinka paljon erityyppisiä ja mielenkiintoisia hahmoja ja kirja eteni mukavan joutuisasti." 31.7.2013




David Safier: Huono karma

Viimeiseksi oli pakko valita Huono karma, koska hauskempaa kirjaa saa hakea! Safieria olen muutenkin halunnut lukea lisää, niin voisihan sitä aloittaa vaikka tästä ja virkistää muistia, sillä tämä on kuitenkin tullut luettua jo useampi vuosi sitten.

"Tämä kirja oli oikeasti todella viihdyttävä ja hyvää vaihtelua normaaliin lukemiseeni. Tarina tempaisi mukaansa heti ensimmäisiltä sivuilta, eikä vauhti hyytynyt loppua kohti. - - Jos et ole vielä lukenut Huonoa karmaa, niin suosittelen ehdottomasti." 1.6.2012





Ja haasteen heitän vielä lopuksi seuraaville:
Katinka / Katinkan kirjasto
sinidean / Kirjaretket
Kirsi / Cats, books & me

keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

STEPHENIE MEYER: Houkutus

Kaipasin mökille jotain rentoa lukemista, joten päätin ottaa hyllystäni mukaan moneen otteeseen lukemani Houkutuksen. Tämä pokkari onkin ehdottomasti kulunein kaikista omistamistani pokkareista, kannet ovat taittuneet, kulmat kuluneet ja sivut hiirenkorvilla.

Isabella muuttaa isänsä luo sateiseen pikkukaupunkiin ja on valmistautunut elämänsä tylsimpään käänteeseen, kunnes tapaa kiehtovan Edwardin - yliluonnollisen komean, älykkään ja arvoituksellisen pojan. Edward kuitenkin välttelee Bellaa parhaansa mukaan, kunnes salaisuus selviää: Edward on vampyyri, joka kieltäytyy ihmisverestä.

Vaaroja uhmaten pari rakastuu, mutta perinteisessä mielessä he eivät voi toisiaan saada. Edwardista tulee Bellan suojelusenkeli, mutta vaara hiipii heidän kintereilleen suhteen ulkopuolelta.

Olen edelleen sitä mieltä, että kaikille romantiikannälkäisille tytöille ja nuorille naisille Houkutus on must read - kirja, vaikka mielipiteitä tästäkin riittää laidasta laitaan. Itse tykästyin kirjaan melkein heti sen ilmestyttyä (eli melkein kymmenen vuotta sitten - huhhuh!) ja vaikka sen hehku on jo himmentynytkin (mielestäni pääasiassa huonojen leffojen myötä), niin mukiinmenevää luettavaa se oli edelleen.

Samanlaisia sydämentykytyksiä kirja ei aiheuttanut kuin teinivuosinani. Nyt Bellan ja Edwardin äkkirakastuminen tuntui jopa vähän tönköltä, vaikka joskus se sai perhoset vatsaan. Yllättävän hyvin Houkutus silti imaisi mukaansa, vaikka tämä oli ties kuinka mones kerta kun kirjan luin. Muita osia en ole lukenut kuin kahdesti ja tuskinpa nytkään jatkan niiden pariin.

arvosana: 3 ½ / 5
Loisto 2009
sivut: 503
alkuteos: Twilight, 2005
mistä: omasta hyllystä

maanantai 6. heinäkuuta 2015

Esittelyssä meidän kirjahylly

Muutin vuosi sitten poikaystäväni kanssa yhteen hänen yksiöönsä ja meillä on yksi Ikean vanha kirjahylly, josta vain muutama hylly on varattu kirjoille ja muut kaikelle mahdolliselle roinalle. Sen takia en julkaisekaan blogissa kokonaiskuvaa hyllystä, koska muut kuin kirjoille varatut hyllyt ovat niin sotkuiset.
Seuraavaan asuntoon olisi kiva hommata kunnon hylly tai edes saada tämän hyllyn romppeita muualle, niin että hyllyyn mahtuisi enemmän kirjoja.

Ensimmäisenä on vuorossa minun osuuteni tämän talouden kirjoista (vasen ja alempi kuva) ja yllättäen kirjoja onkin laidasta laitaan, vaikka pääasiassa luen vain fantasiaa. Ehkä juuri siksi Sofi Oksasen Puhdistuskin on ollut lukematta hyllyssäni jo 6 vuotta - noloa (kyllä minä sen kohta luen).

Eihän tuossa kovin montaa kirjaa ole ja reilu puolet kirjoistani onkin säilössä vanhempieni luona, koska tänne kämppään ne eivät mahdu. Jouduin muuttaessani valitsemaan mitä kirjoja otan mukaan ja otin kaikki lukemattomat ja sellaiset jotka tulisin lukemaan uudestaan lähiaikoina + Liikkuvan linnan, koska se on aivan ihana.
Nopean laskutoimituksen jälkeen tuossa on 18 luettua ja 9 lukematonta kirjaa - hyvä tavoite olisikin lukea nuo lukemattomat vielä tänä vuonna.

Moniin muihin kirjabloggareihin verrattuna kirjamääräni on silti ihan minimaalinen, enkä olekaan mikään kirjahamsteri. Lainaan mieluusti lukemiseni kirjastosta.


Miehen hylly onkin vähän yksitoikkoisempi, sillä kuten alemmasta kuvasta huomaa, niin se on täynnä Remestä. 

Miehen lempikirjat hyllystä ovat kuitenkin Väinö Linnan Tuntematon sotilas ja Max Brooksin World War Z. World War Z:aa hän on minullekin suositellut, mutta vielä olen pystynyt välttämään sen lukemisen. Jonkun Remeksen olen harkinnut lukevani jossain vaiheessa, koska en ole ikinä lukenut ainuttakaan Remeksen dekkaria - miehen hyllyltä löytyykin sitten ihan reilusti valinnanvaraa.

Hyllyistä voikin päätellä, että kirjamakumme on aika erilainen, vaikka kummankin lempigenre on fantasia - aika erityyppinen fantasia vain.

Jan Salmisen Äidinmaa oli kuitenkin sellainen, jonka me kummatkin halusimme lukea. Kaikki Potterit olemme myös kumpikin lukeneet, mutta muita ei taida ollakaan.





Tässä oli siis meidän kirjahyllymme esittely. Muiden kirjabloggareiden blogeista olen lukenut esittelyjä heidän kirjahyllyistään ja päätin nyt toteuttaa tämän myös itse, sillä tämän tyyppisiä postauksia ei ole Mustemaailmassani ennen nähty.
Ehkä tulevaisuudessa blogiin tulisi lisääkin kirjoihin liittyviä esittely- ja höpöttelypostauksia. Itse olen ainakin tykännyt lukea muitakin kuin kirja-arvosteluja muiden kirjablogeista.

Millaisia kirjahyllyjä teillä lukijoilla on?

torstai 2. heinäkuuta 2015

JAN SALMINEN: Äidinmaa

Kun poikaystäväni haki tämän itselleen juhannuslukemiseksi, niin en millään olisi jaksanut odottaa omaa lukuvuoroani. Vähän kyllä ihmetytti miten tällainen teos on voinut mennä minulta huti, sillä niin mielenkiintoiselta kirja vaikutti takakansitekstin perusteella - pointsit miehelle että löysi tämän.

Jos naiset olisivat vallassa, olisiko maailma parempi paikka?
Benjamin on ikääntynyt työläinen, joka hoitaa Sofian ja Nean kotityöt. Mukana seuraa Anna-Liisa, myötätuntoinen vartija, joka käyttää säästeliäästi sähköpiiskaansa. Benjaminin osa on tosin vain totella ja hävetä.

Benjamin muistaa vielä jotakin entisestä elämästä: Pojat sekä
perheet, jossa oli äiti ja isä. Sitten astuivat voimaan uudet lait, äidit ja isät katosivat, tilalle tulivat heimot ja kasvattilapset.

Kaatopaikalta löytyy koiraan ruumis, jonka sisäelimet on kaavittu pois. Naisiakin alkaa kadota. Huhutaan, että asialla olisi kapinoiva koiras. Koko kaupunki on varuillaan.
Mitä on tapahtunut maassa, joka joskus oli Suomi? Mitä siellä tapahtuu nyt?


Ehdottomasti ainakin mielenkiintoisin teos, jonka olen vähään aikaan lukenut. Salminen oli luonut kirjassaan Suomeen melkoisen dystopian, jossa miesten tai kirjassa koiraiden ihmisarvo oli tippunut nollaan. Oli myös hyvä että välillä kirjassa tuli pieniä paloja ilmi siitä, miten näin oli päässyt käymään.
Teemana tasa-arvo tai sen puuttuminen tuli hyvin vahvasti esille, sillä eriarvoisuutta oli naisten ja miesten lisäksi heimoilla/pariskunnilla ja homoilla/heteroilla.

Olisin kuitenkin kaivannut kirjaan vielä enemmän toimintaa - nyt mentiin minun makuuni vähän liikaa pohdinnan puolelle. Joka tapauksessa kirja oli sellainen, että voin sitä mielihyvin suositella.

arvosana: 3 ½ / 5
Tammi 2012
sivut: 392
mistä: kirjastosta