VICTORIA AVEYARD: Punainen kuningatar

Punaisen kuningattaren bongasin jo silloin, kun sen suomennosta ei ollut vielä tullut. Jo silloin houkutteli lukea se englanniksi, mutta päätin kuitenkin malttaa mieleni. Kiitos arvostelukappaleesta Aula & Co - oli pakko lukea tämä yhdessä illassa!

Veri jakaa ihmiset kahteen kastiin – punaisiin ja hopeisiin. Punaiset ovat rahvas, jota lähes jumalallisia voimia omaava hopeisten eliitti hallitsee.

Mare Barrow on 17-vuotias punainen taskuvaras ja joutumassa pian sotaväkeen. Tilanne muuttuu yllättäen, kun vastarintaliike Purppurakaarti horjuttaa hopeisten ylivaltaa, ja suojellakseen ystäväänsä Mare päätyy hopeisten keskuuteen. Siellä hänelle ja hopeisten hoville valkenee, että punaisesta verestä huolimatta Marella on oma, kuolettava voimansa.

Maresta tehdään hopeisten prinsessa, mutta maailmassa, jossa vallankumous ja rakkaus sekä valta ja oikeus kamppailevat, ei mikään ole mustavalkoista ja kuka tahansa voi pettää kenet tahansa.

Huonoin juttu kirjassa oli, että se loppui - tätä olisi niin halunnut lukea vain lisää ja lisää! Koukutuin kirjaan ensimmäisiltä sivuilta lähtien, enkä sen jälkeen halunnut laskea sitä näpeistäni ennen kuin viimeinenkin sivu oli käännetty.

Hyviä juttuja kirjassa oli monia. Pidin paljon päähenkilöstä, Maresta (sekä kyllä kaikista muistakin hahmoista). Mare oli sekä vahvan oloinen hahmo että välillä ihan teini erityisesti kirjan jätkäkuvioiden kanssa, joista myös muuten pidin kovasti. Mielestäni suhteitten osalta draamaa oli sopivasti niin, että kirjan maailmalle ja punaisten/hopeisten vastakkainasettelulle annettiin tarpeeksi tilaa. 

Idealtaan kirja ei ollut mikään omaperäisin, mutta se oli niin mielettömän koukuttava, että nousi lemppareitteni joukkoon. Kirja oli kokonaisuudessaan todella hyvä paketti - juuri sellainen, josta tykkään (eli te kaikki, joilla on suht. sama kirjamaku kuin minulla - tätä kirjaa ette voi laskea käsistänne).

Vähän tekisi mieli lukea seuraava osa englanniksi, mutta sen suomennos on tulossa alkuvuodesta 2017, joten kaipa se pitäisi malttaa odotella sinne asti. Suomennos oli nimittäin tässä niin onnistunut, että mieluusti luen jatkotkin suomeksi.

arvosana: 5 / 5
Aula & Co 2016
sivut: 451
alkuteos: Red Queen, 2015
mistä: arvostelukappale