Tämä Yön talo-sarja on edennyt jo kymmenenteen osaansa ja
pakko myöntää, että tässä vaiheessa alkaa tulla vähän Sookie Stackhouse-tyyppisiä
piirteitä: Sarja junnaa paikoillaan, eikä mitään uutta ja mullistavaa enää
tapahdu. Loppua odotellessa siis, mutta ei tämä kymmenes osa toisaalta mikään
hirvittävä pettymyskään ollut.
Vihdoin Zoey on saanut haluamansa: Totuus ja Neferetin
pahuus on paljastettu. Neuvostokaan ei ole enää Neferetin puolella, mutta Zoeyn
tiellä on silti esteitä. Ensin talleilla sattuu tulipalo ja sitten Neferet
ottaa seuraavan kohtalokkaan liikkeen.
Erityisesti tässä osassa tykkäsin Lenobian nousemisesta
isompaan rooliin. Sitä kautta sarjaan saatiin jopa koskettaviakin piirteitä.
Ehkä Lenobiaan olisi voitu keskittyä jopa vielä enemmän – minä ainakin jäin
kaipaamaan vielä vähän lisää romanttisia ja vatsaa kutkuttavia yksityiskohtia.
Tämäkin oli jälleen ihan mukiinmenevä osa, mutta sarja olisi kyllä jo aikaisemmin kaivannut jotain uutta tuulta alleen, sillä nyt paikoillaan junnaaminen vain ärsyttää. Hahmoista erityisesti Zoey voisi pikkuhiljaa kasvaa, sillä ärsytys häntä kohtaan kasvaa kirja kirjalta. Toivottavasti seuraavassa osassa nähtäisiin vähän uutta puhtia, jota Yön talo todellakin kaipaisi.
Tämäkin oli jälleen ihan mukiinmenevä osa, mutta sarja olisi kyllä jo aikaisemmin kaivannut jotain uutta tuulta alleen, sillä nyt paikoillaan junnaaminen vain ärsyttää. Hahmoista erityisesti Zoey voisi pikkuhiljaa kasvaa, sillä ärsytys häntä kohtaan kasvaa kirja kirjalta. Toivottavasti seuraavassa osassa nähtäisiin vähän uutta puhtia, jota Yön talo todellakin kaipaisi.
arvosana: 2 ½ / 5
Otava 2014
sivut: 379
alkuteos: Hidden, 2012
mistä: kirjastosta
Otava 2014
sivut: 379
alkuteos: Hidden, 2012
mistä: kirjastosta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti