Koeviikolla ei pitäisi tarttua muihin kuin koulukirjoihin, mutta ei Koston rakastajaa voinut päästää näpeistä hetkeksikään.
Toissapäivänä sain tämän vihdoin ja viimein kirjastosta, koska ilmeisesti tilaamisen kanssa oli ilmennyt ongelmia, ja pakko oli päästä heti ahmimaan tämä 785-sivuinen opus.
Rehvenge on New Yorkin Caldwellin huumeparoni, jonka sisällä sykkii hänen pimeä symphath-puolensa. Hänellä on yhteyksiä jopa Mustan tikarin veljeskuntaan ja hän on pelottoman uroksen maineessa, joten häntä pyydetään tappamaan vampyyrien kuningas.
Rehvengen salainen identiteetti uhkaa kuitenkin paljastua, eikä hänellä ole elämässään muuta valopilkkua kuin naarasvampyyri Ehlena, joka yrittää pitää hänestä huolta.
Koston rakastaja on Mustan tikarin veljeskunnan seitsemäs osa. Kyseessähän on jatkuvajuonen sarja, joten lukeminen kannattaa aloittaa ensimmäisestä osasta.
Mielestäni tämä kirja poikkesi ihan mukavasti edeltäjistään, sillä tässä muutkin hahmot saivat enemmän näkyvyyttä kuin vain pääpari. Rehvenge ei hahmona ollut kiinnostanut minua aikaisemmin, mutta Ehlenaan tykästyin heti ja sen myötä ehkä vähän Rehviinkin. Oli kuitenkin tosi kiva lukea myös Johnin ja Xhexin sotkuista, tosin Wrathin ja Bethin osaa pidin aika pitkästyttävänä.
Harvennuskunnan näkökulmasta kerrotut pätkät ovat kuitenkin olleet tähänkin mennessä mielestäni kirjojen tylsintä antia, mutta tämä osa antoi vähän olettaa, että seuraavassa osassa asia saattaisi korjaantua. Seuraavanahan ovat vuorossa John ja Xhex - pari, jota ainakin minä olen odottanut eniten sitten Vishousin ja Janen jälkeen.
Minä olen aikoinaan lukenut kirjoja niin koeviikolla kuin pääsykokeiden allakin. Nyt pitäisi vielä huomiseen tenttiin valmistautua, mutta neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille vie voiton tieteelliseltä tekstiltä. Hups! Itselleni selitän sitä rentoutumisella, eihän sitä stressaantuneena saa koskaan mitään järkevää tuotettua paperille.
VastaaPoista(Poikkeuksena eräs lukion materimatiikan kurssin koe, jonne menin päivän aikana nousseessa korkeassa kuumeessa ja sain sitten parhaan numeroni ko. opelta lukioaikanani, 8. Piti ihan kysyä, onko tämä oikein!)
Tuo rentoutuminen on kyllä hyvä selitys, mutta mulle kaverit on muutenkin kateellisia siitä, etten ressaa oikeestaan yhtään mistään. :)
PoistaKaverilla on käyny joskus kans niin, että koko koeviikon oli kuumeessa ja saikin sitten ihan huippunumeroita. Itte olin siinä sitten, että "ei noin vaan mun kohdalla..."