Luettuani Deliriumin jäin silloin siihen uskoon, että siihen ei olisi tulossa jatkoa. Jotenkin loppu tuntui vain surulliselta lopulta, joten en oikein osannut odottaa tätä Pandemoniumia, mutta pakkohan se oli varata kirjastosta, kun sain kuulla siitä.
Lena jatkaa matkaansa Alexin matkan katkettua luoteihin. Hän yrittää epätoivoisesti unohtaa entisen elämänsä ja Alexin, ja haaveet yhteisestä elämästä ovat vaihtuneet työskentelyyn vastarintaliikkeessä.
Lenasta on kasvanut taistelija, joka soluttautuu vihollisen selustaan, mutta päällisin puolin järkkymättömän Lenan sisäinen maailma on kuitenkin sekaisin: Voiko hän jatkaa elämäänsä ilman Alexia ja ovatko rakkaus ja vapaus edelleen puolustamisen arvoisia?
Kirja tempaisi mukaansa heti ensimmäisiltä sivuilta. Kerronta yllätti minut, sillä Lenan tarinaa käytiin läpi sekä menneessä että nykyhetkessä, jotka kummatkin olivat mielenkiintoista luettavaa. Vaikka ensin tällainen ratkaisu tuntui vähän oudolta, niin tarina eteni kuitenkin loogisesti.
Joka tapauksessa pidin Pandemoniumista todella paljon ja tämän kirjan loppu ei todellakaan jättänyt epäselväksi, etteikö jatkoa olisi luvassa. Loppu yllätti täysin ja kolmas osa pitää kyllä saada luettavaksi heti, kun se ilmestyy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti