Susirajan ensimmäinen osa iski ja kovaa ja sarja jatkui niin kiinnostavana muidenkin osien myötä, että eihän tätä neljännen osan lukemista olisi enää millään voinut jättää tämän myöhemmäksi. Tartuinkin kirjaan saman tien sen saatuani, jättäen keskeneräisenä olevat kirjat vielä odottamaan.
Siitä lähtien kun Raisa ensimmäisen kerran tapasi Mikaelin, tämän siniset silmät ovat seuranneet häntä, mutta Raisan ja Mikaelin suhdetta koetellaan niin Kainuun metsissä kuin kreikkalaisella daimonien saarella.
Liian monet asiat repivät heitä
eroon toisistaan - Mikael on ihmissusi ja Raisa daimon, minkä
merkitys kaikessa hurjuudessaan on vasta alkanut avautua. He
ovat hellepäivä ja pakkasyö, ja heitä ajavat takaa tuhoa lietsovat
voimat.
Vainuttu oli ennen kaikkea hyvä päätös Susiraja-sarjalle. Edellisessä osassa hämmennyin mukaan tulleesta kreikkalaisesta mytologiasta ja daimoneista, mutta olin todella tyytyväinen siitä, että tässä osassa palattiin takaisin Hukkavaaraan. Jotenkin kaikki palaset loksahtivat loogisesti kohdalleen.
Ensimmäinen osa Kesytön oli ylivoimaisesti tämän sarjan paras osa, mutta mielestäni tämä Vainuttu sijoittui hyväksi kakkoseksi. Luin kirjan melkeinpä yhdeltä istumalta, sillä kuten muidenkin osien kohdalla totesin, niin Rouhiaisen tyyli on vain niin mukaansatempaavaa ja Raisan ja Mikaelin rakkaustarina sen verran vatsaa kutkuttavaa, ettei lukemista malttanut jättää kesken.
Samaa fanityttömäistä fiilistä minulle ei tullut kuin ensimmäisen osan kohdalla, mutta pakko sanoa: Rouhiaisen Susiraja on yksi parhaista kotimaisista nuorten fantasiasarjoista.
arvosana: 4 / 5
Tammi 2015
sivut: 414
mistä: arvostelukappale
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti