Ihastuin Kagawan haltioista kertovaan Rauta-saagaan heti sen luettuani ja onpa se tullut luettua useampaankin otteeseen. Siksi kiinnostuin tästäkin sarjasta. Kirjan lukemisesta on jo reilusti aikaa, mutta parempi kirjoittaa siitä myöhemmin kuin ei milloinkaan ja nyt se on suomennettu ja löytyy nimellä Lohikäärmeet (Talon-saaga 1).
Kauan sitten Pyhän Yrjänän Veljeskunta onnistui hävittämään lähes
kaikki lohikäärmeet. Jäljelle jääneet kätkeytyivät ihmishahmoihin ja
ovat siitä lähtien eläneet ihmisten joukossa luoden maailmanlaajuisen Talon-organisaation
Ember ja Dante Hill ovat nuoria lohikäärmeitä. Heidät on valmennettu
soluttautumaan ihmisten joukkoon, ja loppukokeessa heidät sijoitetaan
Crescent Beachin rantakaupunkiin. Teinielämä kiehtoo Emberiä ja hän
haluaa kokea vielä yhden kesän vapaudessa ennen kuin hänelle osoitetaan
lopullinen paikka Talonin organisaatiossa. Mutta yhtäkkiä Emberin
maailmaan ilmestyy säännöistä piittaamaton lohikäärme kyseenalaistaen
kaiken sen mitä Ember on oppinut.
Garret Xavier Sebastian on vain seitsemäntoistavuotias, mutta jo
parkkiintunut lohikäärmeiden tappaja. Hänen tehtävänään on eliminoida kaikki lohikäärmeet –
varsinkin nuoret. Nyt hänen tulee jäljittää kaksi mahdollista Talonin agenttia ja
eliminoida heidät. Mutta ensin hänen on varmistuttava siitä, että he
todellakin ovat lohikäärmeitä, mikä Ember Hillin kohdalla ei ole niin
yksinkertaista. Emberin rohkeus, itseluottamus ja tahto saavat Garretin
maailman sekaisin
Siis tässä saagassahan on ihan mieletön idea. Itse innostuin kirjasta todella paljon luettuani tuon kuvauksen. Lohikäärmeitä, metsästäjiä, romantiikkaa... Harmi ettei ainakaan tämä ensimmäinen osa täyttänyt odotuksiani sitten ollenkaan.
Kagawan aikaisempiin kirjoihin verrattuna tämä oli todella hidas. Olisin kaivannut paljon enemmän actionia ja vaikka Emberin koulutus ja sääntöjen rikkominen toi sitä jonkin verran, ei sitä ollut läheskään tarpeeksi. Lisäksi tässä olisi pitänyt painottaa enemmän lohikäärmeitä - nyt tarina pyöri enemmän normaalien teinihuolien ja ihastumisten ympärillä. Tai ainakin siihen nähden, mitä potentiaalia ideassa olisi. Pidin joka tapauksessa hahmoista, joten toivottavasti toinen osa toisi enemmän lohikäärmeitä esiin sekä tarinaan sen kaipaamaa actionia. Ensin en meinannut lukea toista osaa ollenkaan, mutta nyt kun se suomennetaan, niin kaipa sille pitäisi antaa mahdollisuus.
arvosana: 1 ½ / 5
Harlequin Books 2014
sivut: 461
mistä: omasta hyllystä
Blogissani on sinulle haaste: http://sivusivultakirjablogi.blogspot.fi/2016/06/blogger-recognition-award.html
VastaaPoistaKiitos, pitää käydä tsekkaamassa. :)
Poista