Ja Mustan tikarin veljeskunta-sarja sen kuin vaan jatkuu. Minun rakastajani on peräti jo kahdeksas osa kyseistä sarjaa.
Tällä kertaa pääparina on John ja Xhex, mutta heidän lisäkseen tarinassa seurataan Blayta ja Qhuinnia sekä kerrotaan Dariuksen ja Tohrin menneisyydestä. Mukana on myös Paranormal Investigators-ohjelman tekijöitä, jotka tutkivat erään motellin kummitusta.
Lessereiden pomoksi ylennetty Lash on siepannut Xhexin ja John Matthew yrittää epätoivoisesti löytää hänet. Xhex on kuitenkin piilotettu todella hyvin ja John pelkääkin jo menettäneensä hänet.
Kuten arvata saattaa, Johnin ja Xhexin suhde tulee olemaan täynnä ongelmia. Kummankin menneisyydessä on haamuja, joita he eivät ole pystyneet täysin käsittelemään.
Minusta nämä kirjat ovat muuttuneet paremmiksi sen jälkeen, kun tarina ei ole enää käsitellyt pelkkää pääparia, vaan on alettu hyppimään oikeastaan todella usein muihinkin henkilöihin.
Tässä kirjassa pidin paljon mm. Dariuksen ja Tohrin menneisyydestä kertovista pätkistä. Odotan seuraavilta kirjoilta paljon sitä, että John vihdoinkin osattaisiin yhdistää paremmin Dariukseen. Oli myös kiva seurata Blayn ja Qhuinnin mutkikasta ja erilaista suhdetta, jota tullaan varmasti käsittelemään myös seuraavissa kirjoissa (ja totta kai Lover at Last:ssa).
Joka tapauksessa tämä kirja oli oikeastaan todella mukava kokonaisuus kaikkine sivujuonineen. Kirjan pääjuoni ei kuitenkaan niin hyvin tempaissut mukaansa kuin jotkut aikaisemmat, sillä samat asiat ovat alkaneet toistua jokaisessa osassa. Toivottavasti seuraava osa jatkaisi enemmän tämän kirjan sivujuonien tyyliä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti