ELINA ROUHIAINEN: Susiraja 3 - Jäljitetty

Rakastuin Susirajan ensimmäiseen osaan, enkä todellakaan ole unohtanut sarjaa, vaikka tartuinkin vasta nyt tähän kolmanteen osaan, joka tuli kirjastossa vastaan - pakkohan se oli napata luettavaksi.

Raisa on palannut Helsinkiin ja aloittanut taideopinnot, mutta elämä ei olekaan hänen toiveidensa mukaista. Lisäksi mieltä kaihertaa muistot Hukkavaarasta ja Mikaelista.

Vampyyriystävänsä Konstan avulla Raisa pääsee kadonneen kaksoisveljensä Mitjan jäljille, ja pitkään piinanneet salaisuudet alkavat viimein saada valaistusta. Seikkailu johdattaa sisarukset Kreikkaan, kätketylle daimonien saarelle – ja huimaan pakomatkaan.

Tästä kirjasta jäi vähän ristiriitaiset fiilikset. Luin kirjan nopeasti, se tempaisi minut mukaansa ja pidin edelleen todella paljon Rouhiaisen tyylistä, mutta: Mihin Hukkavaara jäi? Tässä sarjassa rakastuin nimenomaan sen suomalaisuuteen ja nyt päähenkilö temmattiinkin Kreikkaan ja sen mytologian pariin.

Olisinkin toivonut, että sarja olisi jatkanut vähän enemmän vanhoilla urillaan, mutta oli Kreikan ja sen mytologian mukaan tuleminen toki ihan mielenkiintoinen käänne. Vaikka kirja oli suhteellisen paksu, niin tarina eteni nopeatempoisesti, enkä halunnut millään laskea kirjaa käsistäni. Yksittäisenä kirjana tämä oli jännitävä ja hyvä, mutta ei oikein tuntunut sopivan kahden edellisen Susiraja-sarjan tyyliin.

arvosana: 4 / 5
Tammi 2014
sivut: 482
mistä: kirjastosta

ANU HOLOPAINEN: Ihon alaiset

Tämä Holopaisen uusin teos herätti heti huomioni, kun bongasin sen jossain vaiheessa Risingshadow-sivuston uutuuksista. Olen lukenut yhtä kirjaa lukuunottamatta Holopaisen koko tuotannon ja erityisesti yläasteaikoina Holopainen oli yksi lempikirjailijoistani.

Jaran on odotettava vuosi ennen kuin hän voi itse päättää ulkonäkönsä muokkauksesta. Inkan pitää vielä miettiä, mitä hän todella haluaa. Matias vihaa muokkauksia ja joutuu elämään vihollisten keskellä. PlastikPrincess tietää miten hankkia rintaimplantit, vaikka rahat ja ikä eivät riitäkään.

17-vuotias Jara elää ympäristössä, jossa lähes jokaisen ulkonäköä on muokattu - täyteläisiä huulia, virheettömiä kasvoja, animehahmoja ja Barbie-lookia. Jaran on kuitenkin elettävä vanhempien vaatimuksesta luomuna, mutta sitten Jara pääsee kesätöihin Helsinkiin, ja taivas tuntuu aukeavan: rahaa, rakkautta ja lähestyvä täysi-ikäisyys, joka takaa päätäntävallan omaan kehoon. Suureen kaupunkiin mahtuu silti myös anarkisteja ja toisinajattelijoita. Koko elämä voi muuttua hetkessä - eikä aina siten kuin haluaa.

Ihon alaiset on laadukasta taattua Holopaista ja loistavaa suomalaista dystopiaa. Blogikirjoitukset, nettipostaukset ja TV-katkelmat sopivat kirjan maailmaan täydellisesti ja olivat mielestäni todella hyvin toteutettuja. Mielestäni joitain kirjan asioita pystyy hyvin heijastamaan ihan nykyaikaankin, esimerkiksi juuri nuorten ulkonäköpaineet.

Kirjan maailma oli toki karu ja asiat aika kärjistetty, mutta tässä kirjassa se vain toimi. Lisäksi henkilöt eri ääripäistä antoivat lukijalle eri mielipiteitä kauneusihanteiden ympärillä pyörivästä maailmasta. Voisin ehdottomasti suositella tätä kirjaa niin nuorille kuin vähän vanhemmillekin lukijoille - Ihon alaiset oli mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä teos.

arvosana: 5 / 5
Karisto 2015
sivut: 202
mistä: kirjastosta

LISA R. JONES: Sisälläni

Tämän Inside out - sarjan ensimmäinen osa ei todellakaan tehnyt minuun kovin kummoista vaikutusta, mutta koska se loppui niin kiinnostavaan kohtaan, niin lainasin kirjastosta tämän toisenkin osan.

Sara McMillan horjuu kahden maailman välillä: kipeän menneisyytensä ja sähäkän nykyisyytensä. Sara tuntee yhä voimakkaampaa yhteyttä päiväkirjojen Rebeccaan ja on nyt varma, että tälle on tapahtunut jotain pahaa.

Kaksi arvaamatonta miestä haluaisi pitää hänet otteessaan, ja toisen käsivarsilla hän joutuu etsimään ja kohtaamaan totuuksia myös itsestään.

Tämä kirja aiheutti minulle kauheat lukujumit ja lisäksi lukeminen tuntui kestävän ikuisuuden. Pakko suoraan myöntää, etten todellakaan suosittele aloittamaan tätä Inside out - sarjaa, sillä tämä toinen kirja oli vielä ensimmäistäkin huonompi, ihan surkea! Lukeminen tuntui pakkopullalta, sillä en yleensä jätä kirjoja kesken, joten yritin vain saada tämän loppuun.

Lopetus oli toisaalta jälleen ihan mielenkiintoinen, mutta ei se onnistunut enää pelastamaan huonoa tarinaa. Saa nähdä tartunko enää seuraaviin osiin - olisi kiva saada tietää, miten tarina päättyy, mutta ihan varmasti ne olisivat yhtä huonoja kuin nämä aikaisemmatkin osat.

arvosana: 1 / 5
Gummerus 2013
sivut: 419
alkuteos: Being Me, 2013
mistä: kirjastosta

MICHAEL SWANWICK: Rautalohikäärmeen tytär

Nyt on tullut luettua paljon kirjoja omasta hyllystä, kun niitä on sinne vuosien varrella kertynyt. Rautalohikäärmeen tyttären ostin vuonna 2012 Helsingin kirjamessuilta ja vasta nyt sain aikaiseksi lukea sen.

Orjatyttö Jane pakenee rautalohikäärmeen kanssa lohikäärmetehtaasta, mutta uusillakaan kotikonnuilla ei ole helppo pärjätä. Ihmiset, peikot, velhot, haltiat ja maahiset elävät oudossa, eroottisessa ja julmassa kilpailuyhteiskunnassa, jossa viekas Jane joutuu taistelemaan onnensa puolesta. Mikään ei ole ilmaista ja nuori Jane ja hänen rakkaansa joutuvat usein maksamaan hinnan, joka on korvaamattoman kallis.

Kunnianhimoinen Jane perehtyy hengen ja tieteen saloihin koettaen keksiä miten päästä oman kohtalonsa valtiattareksi. Tärkeintä olisi löytää pakotie, jotta matka kohti rauhaa voisi alkaa.

Kirja oli hämmentävä ja paikoitellen sekava, mutta lopun jälkeen fiilikset kirjasta olivat todella hyvät, sillä loppu selkeytti koko kirjaa. Lopun jälkeen ajattelin, että olipa muuten mielenkiintoinen ja hyvin kirjoitettu kirja - tästä tykkäsin.

Kirjasta on vähän vaikea kertoa spoilaamatta loppua, sillä mielestäni vasta lopussa koko kirjan juju selvisi, eikä kirjan pätkittäisyys ja tapahtumapaikkojen ja -ajan vaihtuminen tuntunutkaan enää niin kummalliselta. Kirjan tapahtumia kuvaa parhaiten unenomaisuus, mikä oli mielestäni hyvin ja mielenkiintoisesti, joskin paikoitellen äärimmäisen seksistisesti toteutettu.

Rautalohikäärmeen tytär on varmasti sellainen, joka jakaa lukijansa kahtia - toiset tykkää, toiset ei. Lisäksi kirjan voi vieläpä ymmärtää eri tavoin ainakin sen perusteella, mitä luin muiden mielipiteitä kirjasta. Mielestäni tämä oli kuitenkin sellainen, että vaikka alku takkuaisi, niin lukemista kannattaisi silti jatkaa, sillä kirjan tyyli muuttui aika paljon edetessään. Minulla ei lukemiseen mennyt kuin viikonlopun verran, sen verran hyvin tarina imaisi mukaansa.
Pakko kuitenkin vielä myöntää, että eniten jäi hämmentämään kirjan nimi, sillä nimenomaan kirjan rautalohikäärmeen rooli jäi minulle vähän auki, enkä kokenut sitä kovinkaan tärkeäksi osaksi juonta.

arvosana: 4 / 5
Like 2003
sivut: 429
alkuteos: The Iron Dragon's Daughter, 1994
mistä: omasta hyllystä

Kirja-arvonnan voittajat selvillä!

Rä-tä-tä-tä-tä-tä-tä ... Nyt on Mustemaailmani ensimmäisen kirja-arvonnan voittajat selvillä ja ensimmäisestä arvasta paljastui

rosales

ja toisesta arvasta

Kirjaneito

Onnittelut voittajille! Olen jo laittanut teille sähköpostia. :)

Lisäksi iso kiitos kaikille kirja-arvontaan osallistuneille - mukavia keväisiä lukuhetkiä!

VERONICA ROTH: Outolintu

Vielä on pari päivää aikaa osallistua Mustemaailmani kirja-arvontaan! Osallistua voi siis perjantaihin 10.4. keskiyöhön asti.

Olen jo aikaisemmin lukenut Kapinallisen eli tämän Outolinnun jatko-osan, mutta tästä olin nähnyt vain elokuvan. Nyt päätin lukea tämänkin, kun sitä minulle kehuttiin ja tulipa ekaa kertaa kokeiltua myös tällaista pientä taskukirjaa, jonka sain ja olipa muuten yllättävän näppärä luettava.

Tulevaisuuden yhteiskunnassa ihmiset on jaettu osastoihin persoonallisuuksiensa mukaan. Trisin on tehtävä koko loppuelämäänsä koskeva päätös jo 16-vuotiaana. Hylätäkö perhe ja tuttu, vaatimattomien yhteisö ja seurata sydäntään tuntemattomaan? Kaikki muuttuu, kun Tris saa selville olevansa divergentti, joiden henkeä salaliitto uhkaa. Hänen on saatava tietää, ketkä ovat todellisia ystäviä ja mikä tekee divergenttinä olosta niin vaarallista.

Hitsit kun kaduttaa etten lukenut tätä kirjaa ennen elokuvaa, sillä kirja oli hyvä! Nyt lukukokemusta huononsi vähän se, että tiesin koko ajan mitä tulee tapahtumaan. Yllätyin kuitenkin siitä, kuinka hyvin leffa oli tehty kirjan pohjalta.

Kirjassa tykkäsin erityisesti sen maailmasta, vaikka se olikin aika karu ja julma. Mielenkiintoista oli, kuinka vahvasti ihmisten persoonallisuudet kuvasivat heidän valitsemiaan yhteisöjä poikkeuksia lukuunottamatta. Nyt voin sanoa, että vaikka Outolintu olisikin jo tullut nähtyä elokuvana, niin kirjaa ei silti kannata jättää lukematta.

arvosana: 4 ½ / 5
Miki (Otava) 2014
sivut: 740 (taskukirja)
alkuteos: Divergent, 2011
mistä: omasta hyllystä

JULIE KAGAWA: Rautakuningatar

Vielä on muuten viikko aikaa osallistua Mustemaailmani kirja-arvontaan!

Koko Mikämikän tulevaisuus tuntuu olevan Meghanin käsissä; tytön, josta kukaan ei ollut kiinnostunut koulussa, joka ei kuulunut piireihin.

Meghan valmistautuu taistoon väärää Rautakuningasta vastaan apunaan vanha ystävä Puck ja sydämen valittu talviprinssi Ash. Kolmikko yrittää yhdessä nujertaa ruostuneen maailman ja pelastaa Mikämikän.

Tämä kolmas osa ei sytyttänyt enää niin paljon kuin kaksi ensimmäistä, mutta silti kirjan maailma oli edelleen yhtä ihana. Tämä tuntui ehkä hiukan hidastempoisemmalta, mikä saattoi johtua siitä, että pyörittiin jonkin verran samojen asioiden ympärillä kuin toisessa osassa.

Tätä nimitetään itsenäiseksi osaksi, mutta mielestäni kannattaa kuitenkin lukea kaksi aikaisempaa osaa, sillä silloin kirjasta saa paljon enemmän irti. Sen verran kirjat ovat kuitenkin yhteydessä toisiinsa.

Blogista löytyykin jo vuodelta 2012 neljännen osan, eli Rautaritarin arvostelu, joka ei tarinana ollut myöskään yhtään hullumpi, vaikka poikkesikin näistä kolmesta muusta kirjasta.

arvosana: 4 / 5
Harlequin 2012
sivut: 395
alkuteos: The Iron Queen, 2011
mistä: omasta hyllystä

JULIE KAGAWA: Rautatytär

Ensimmäinen osa jäi sen verran kesken, että oli pakko samantien tarttua tähän toiseen osaan, vaikka olen sen jo joskus aikaisemminkin lukenut.

Meghan Chase on vasta äskettäin saanut tietää olevansa kesähovin kuningas Oberonin tytär ja puoliverinen haltijaprinsessa. Koulun näkömättömästä tytöstä on tullut Mikämikän julkkis, jonka sydän vetää toisaalle, velvollisuudet ja taistelut toisaalle.

Meghan kaipaa talviprinssi Ashia, mutta ei halua myöskään olla välinpitämätön vanhaa ystäväänsä Puckia kohtaan. Yhdessä he yrittävät etsiä varastettua vuodenaikain valtikkaa, jonka löytyminen voi pelastaa kesän ja talven hovit sodalta.

Mielestäni tämä osa oli jopa vielä parempi kuin ensimmäinen. Meghan oli jo oppinut vähän enemmän haltijamaailmasta, eikä ollut niin höynäytettävissä kuin ensimmäisessä kirjassa. Mielestäni se teki hänestä paljon mielenkiintoisemman hahmon. Lisäksi kolmiodraama toi vähän lisäjännitystä. Välillä kolmiodraamat eivät oikein toimi, mutta tässä haltijamiehet olivat toisistaan niin poikkeavia, että heidän keskinäinen kinastelunsa oli viihdyttävää luettavaa. Mielestäni kolmiodraamaa olisi voinut korostaa kirjassa vaikka vieläkin enemmän.

Suosittelen tätä sarjaa fantasian ja romantiikan ystäville, sillä tämä on ehdottomasti ainakin yksi minun lempisarjoistani.

arvosana: 5 / 5
Harlequin 2011
sivut: 394
alkuteos: The Iron Daughter, 2010
mistä: omasta hyllystä

3-vuotias Mustemaailmani & kirja-arvonta!

Tänään tulee kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun kirjoitin Mustemaailmaani ensimmäiset sanat ja kirja-arvostelun 27.3.2012.

Blogisynttärit ovat olleet mielessä aikaisempinakin vuosina, mutta kolmas kerta toden sanoo! Tällä kertaa merkitsin Mustemaailmani synttärit ajoissa kalenteriin. Vaikka lukeminen on vähentynyt varsinkin ensimmäiseen vuoteen verrattuna, niin nautin silti edelleen kirjoista ja bloggaamisesta yhtä paljon. Kiitos teille blogini lukijoille, sillä teette bloggaamisesta mielekkäämpää!
Tänä vuonna tavoitteeni onkin lukea enemmän kuin viime vuonna, joka uskoakseni on helppo toteuttaa - postauksiakin kun tuli viime vuonna vain vaivaiset 25 kpl.

Synttäreiden kunniaksi haluankin järjestää pienen kirja-arvonnan alla olevista kirjoista:

Maggie Shayne: Hämärän syleily

Tucker Shaw: Anxious Hearts

Alan Bennet: Epätavallinen lukija

Nora Roberts: Jotain sinistä

Margaret McDonagh: Kyllä elämälle, Emily Forbes: Plastiikkakirurgi täydellinen

Haruka Fukushima: Meikkikeiju

Michael Gerber: Barry Trotter ja kuollut hevonen

Laila Kohonen: Noora ja Oolannin sota

♦ Arvon kaksi voittajaa, jotka kummatkin saavat valita pinosta kaksi kirjaa. Kirjojen valinta menee vuorotellen, eli ensimmäiseksi arvottu valitsee itselleen ensimmäisen kirjansa, sitten toiseksi arvottu ja sen jälkeen ensimmäiseksi arvottu valitsee itselleen toisen kirjan, jonka jälkeen on arvonnassa toiseksi tulleen vuoro.

♦ Arvonta on bloggerin kautta rekisteröityneille lukijoille, jotka näkyvät tuolla sivupalkissa. Lukijaksi saa toki edelleen liittyä.

♦ Osallistua voit jättämällä sähköpostiosoitteesi kommentteihin. Palautettakin on aina kiva saada, mutta sen antaminen ei ole pakollista. :)

♦ Arvonta-aika on 27.3.-10.4.

 
♦ Arvon voittajat 11 tai 12.4., jolloin otan heihin yhteyttä sähköpostilla sekä ilmoitan myös heidän nimimerkkinsä täällä blogin puolella.

Mukavaa perjantaita kaikille!

JULIE KAGAWA: Rautakuningas

Nyt oli pakko napata omasta hyllystä tämä kirja helpottamaan lukujumia, jonka muutamat kirjat ovat aiheuttaneet. Olen lukenut tämän kirjan varmaan pariinkin kertaan aikaisemmin, mutta nyt teki sen verran paljon mieli tarttua taas hyvään ja viihdyttävään fantasiakirjaan.

Meghan Chase on risoissa farkuissa kulkeva lukiolainen, joka odottaa innokkaasti kuusitoistavuotissyntymäpäiväänsä. Hän haluaa saada ajokortin ja päästä pois takapajulasta, jonne hän muutti äitinsä kanssa asumaan yhdessä tämän uuden miehen ja heidän poikansa kanssa.

Velipuoli Ethan on pikkuvanha nelivuotias, jonka möröt ja näyt pilaavat Meghanin syntymäpäivän. Meghanin on astuttava mielikuvituksen rajan yli ja yritettävä pelastaa Ethan. Operaatio on kuitenkin ihmeellisempi, kuin kukaan olisi voinut kuvitellakaan ja samalla Meghanin menneisyyskin paljastuu aivan uudessa valossa.

Tämä oli kyllä yhtä hyvä kuin muistinkin ja kirja tuli luettua melkeinpä yhdeltä istumalta. Haltiat ovat kyllä kirjojen fantasiamaailmassa minun henk.koht. lempiolentojani. Tässä oli hyvin tuotu esiin eri haltijatyyppejä sekä vanhaa ja uutta, ja mielestäni kirjan idea nykyajan teknologiasta joka tuhoaa vanhoja satuja ja uskomuksia oli todella mielenkiintoinen. Lisäksi kirjan hahmot olivat ihania ja tarpeeksi monipuolisia ja toisistaan poikkeavia, eikä kirjassa erityisen huonoja hahmoja ollutkaan, sillä kaikki olivat todella mielenkiintoisia ja toivat hyvän lisän kirjaan.

Ehkä olisin toivonut vähän enemmän sisältöä tähän ensimmäiseen osaan, sillä asiat jäivät aika levälleen kirjan loputtua. Toisaalta olipahan minunkin pakko tarttua saman tien seuraavaan osaan.

arvosana: 5 / 5
Harlequin 2011
sivut: 396
alkuteos: The Iron King, 2010
mistä: omasta hyllystä