Mielestäni on todella hienoa, että tämä sarja on a) julkaistu, b) suomennettu ja c) aika ahkerasti mainostettu, ainakin muun muassa Demi-lehdessä, sillä tämä on varmasti innostanut sellaisiakin nuoria lukemaan, jotka eivät yleensä kirjoihin tartu. Itse luin tämän viimeisen osan jo jonkin aikaa sitten.
Eden ja Tyler eivät ole puhuneet vuoteen. Eden on yhä raivoissaan
Tylerille, joka vuosi sitten lähti ja jätti hänet hoitamaan yksin
tuhoisan sotkun, joka heidän kielletyn suhteensa paljastumisesta
seurasi. Eden yrittää nyt keskittyä psykologian opintoihinsa Chicagon
yliopistossa. Kesätauolla hän palaa Santa Monicaan, mutta kaikkien
yllätykseksi sinne palaa myös Tyler.
Missä Tyler on oikein
ollut viimeisen vuoden, ja kuinka hän on voinut muuttua ja kasvaa
vuodessa niin paljon? Tyler houkuttelee Edenin tutustumaan uuteen
kotiinsa ja elämäänsä. Eden joutuu pohtimaan, onko jo liian myöhäistä
antaa anteeksi vai voisiko aika olla heillekin uusi. Kenen hyväksyntää
he oikeastaan niin kipeästi kaipaavat?
Tämän suhteen ei ollut sellaisia ongelmia kuin edellisen (eli hidas, kangerteleva alku), vaan se tempaisi minut heti mukaansa. Kirja tulikin luettua melkeinpä yhdeltä istumalta. Pidinkin tästä enemmän kuin edellisestä osasta, mutta ensimmäisen tasolle tämä ei ihan noussut.
Eden oli jälleen paikoitellen hahmona hiukkasen ärsyttävä, eikä hän mielestäni tarpeeksi muuttunut sarjan edetessä toisin kuin Tyler - hänen muutoksensa oli minusta mielenkiintoista luettavaa, eikä toisaalta yhtään korniakaan, vaikka "pahasta pojasta" tulikin loppupelissä jotain ihan muuta.
Tämän viimeisen kirjan takakannessa on lainaus School Library Journalista, jossa sanotaan, että moni teini voi samaistua tunnekuohuihin. Veikkaankin, että siksi tämä sarja sai hypetystä nuorten keskuudessa, sillä se oli oikeasti niin "teini" kaikkine tunnekuohuineen ja suhdemyrskyineen. Vaikka en ole enää teini, niin iski tämä sarja minuunkin, joskin suhdemyrskyjen lisäksi perhesuhteet kiinnostivat minua ja kirjan ajatukset perheestä - uusperheet, vanhempien uudet seurustelukumppanit, kaukaisiksi jääneet vanhemmat, sisarussuhteet jne. Tutustumisen arvoinen sarja.
arvosana: 4 / 5
Gummerus 2016
sivut: 375
alkuteos: Did I Mention I Miss You?, 2016
mistä: arvostelukappale
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Maskame Estelle. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Maskame Estelle. Näytä kaikki tekstit
torstai 13. lokakuuta 2016
torstai 12. toukokuuta 2016
ESTELLE MASKAME: DIMINY - Tarvitsen
Tämän sarjan ensimmäinen osa DIMILY - Rakastan iski sen verran kovaa, että oli pakko saada myös toinen osa hyppysiini (ja kolmaskin kun se ilmestyy).
On kulunut vuosi siitä, kun 18-vuotias Eden Munro näki viimeksi Tyler Brucen: uuden velipuolensa ja kielletyn rakkautensa. Eden ja Tyler päättivät tukahduttaa tunteensa ja lopettaa orastavan suhteensa perheidensä tähden.
Nyt Tyler on kuitenkin kutsunut Edenin kesäksi luokseen New Yorkiin huolimatta siitä, että kummatkin elävät uutta elämää. Kesä kuitenkin osoittaa, etteivät he ole päässeet yli toisistaan. Mitä siitä seuraa, kun he antavat tunteilleen vallan ja uhmaavat kaikkia sääntöjä?
Kirjan lukemiseen meni jonkin verran aikaa, sillä alku lähti niin hitaasti ja kangerrellen liikkeelle, että muut kirjat menivät tämän ohi. Mutta ONNEKSI se oli vain alku - kangertelun jälkeen kirja tempaisi mukaansa ensimmäisen osan tavoin ja sitten se olikin hetkessä luettu.
Kirjan teinimeininki oli samaan aikaan niin ärsyttävää ja niin ihanaa, että loppujen lopuksi en voi kuin tykätä kirjasta ja koko sarjasta - sen verran draamaa on Maskame saanut ahdettua kirjoihinsa, että tässä on kunnon aivot narikkaan lukemista. Eden oli kirjassa paikoitellen turhan ärsyttävä hahmo mustasukkaisuuskohtauksineen, mutta senkin voi kuitata sanalla "teini".
Pidin tapahtumapaikkana New Yorkista todella paljon. Ilmeisesti kirjailija ei ole edes ennen kirjan kirjoittamistaan käynyt siellä, mutta mielestäni hän oli silti saanut luotua hyvää fiilistä paikkaan liittyen. Jos eka osa yhtään nappasi, niin kannattaa lukea tämäkin ja turha murehtia alusta - kyllä se siitä lähtee rullaamaan. Taattua teinihömppää!
arvosana: 3 ½ / 5
Gummerus 2016
sivut: 384
alkuteos: Did I Mention I Need You?, 2015
mistä: arvostelukappale
On kulunut vuosi siitä, kun 18-vuotias Eden Munro näki viimeksi Tyler Brucen: uuden velipuolensa ja kielletyn rakkautensa. Eden ja Tyler päättivät tukahduttaa tunteensa ja lopettaa orastavan suhteensa perheidensä tähden.
Nyt Tyler on kuitenkin kutsunut Edenin kesäksi luokseen New Yorkiin huolimatta siitä, että kummatkin elävät uutta elämää. Kesä kuitenkin osoittaa, etteivät he ole päässeet yli toisistaan. Mitä siitä seuraa, kun he antavat tunteilleen vallan ja uhmaavat kaikkia sääntöjä?
Kirjan lukemiseen meni jonkin verran aikaa, sillä alku lähti niin hitaasti ja kangerrellen liikkeelle, että muut kirjat menivät tämän ohi. Mutta ONNEKSI se oli vain alku - kangertelun jälkeen kirja tempaisi mukaansa ensimmäisen osan tavoin ja sitten se olikin hetkessä luettu.
Kirjan teinimeininki oli samaan aikaan niin ärsyttävää ja niin ihanaa, että loppujen lopuksi en voi kuin tykätä kirjasta ja koko sarjasta - sen verran draamaa on Maskame saanut ahdettua kirjoihinsa, että tässä on kunnon aivot narikkaan lukemista. Eden oli kirjassa paikoitellen turhan ärsyttävä hahmo mustasukkaisuuskohtauksineen, mutta senkin voi kuitata sanalla "teini".
Pidin tapahtumapaikkana New Yorkista todella paljon. Ilmeisesti kirjailija ei ole edes ennen kirjan kirjoittamistaan käynyt siellä, mutta mielestäni hän oli silti saanut luotua hyvää fiilistä paikkaan liittyen. Jos eka osa yhtään nappasi, niin kannattaa lukea tämäkin ja turha murehtia alusta - kyllä se siitä lähtee rullaamaan. Taattua teinihömppää!
arvosana: 3 ½ / 5
Gummerus 2016
sivut: 384
alkuteos: Did I Mention I Need You?, 2015
mistä: arvostelukappale
perjantai 26. helmikuuta 2016
ESTELLE MASKAME: DIMILY - Rakastan
Tästä kirjasta kuulin sen verran paljon, että minun oli ihan pakko pyytää sen arvostelukappale Gummerukselta - kiitos tästä kirjasta! Nuoret kirjailijat herättävät pakostikin kiinnostukseni ja ensivaikutelman, kansi, nimi jne. perusteella kirja vaikutti mukavalta teinihömpältä.
Eden Munron vanhemmat ovat eronneet, eikä hän näe isäänsä kovin usein. Kun Eden päättää viettää kesän isänsä luona Kaliforniassa, hän ei arvaa, mihin tulee oikein lähteneeksi. Uuden äitipuolen lisäksi Eden saa kolme uutta velipuolta.
Vanhin veljistä on Tyler - paha poika lyhyellä pinnalla ja isolla egolla. Alussa Eden ja Tyler eivät voi sietää toisiaan, mutta jokin pojassa vetää Edeniä puoleensa - ja pian hän huomaakin olevansa ihastunut omaan velipuoleensa. Kun kuvioihin lisätään vielä Tylerin takertuva tyttöystävä ja Edeniin silmänsä iskenyt poika, luvassa on sydänsuruja, valheita ja kosolti draamaa.
Kirjan asetelma, velipuoleen ihastuminen, kuulosti minusta aluksi todella kornilta ja olin hyvin epäileväinen kirjaa kohtaan. Hetken luettuani kaikki ennakkoluuloni lensivät romukoppaan, kun kirja tempaisikin mukaansa niin, että se piti lukea melkein yhdeltä istumalta.
Nuoreksi kirjailijaksi Maskame kirjoittaa todella sujuvasti. Juoni oli nopeatempoinen ja rakastamaani draamaa kirjassa riitti. Pidin paljon päähenkilöistä, vaikka Tyler oli aluksi ehkäpä liikaakin perinteistä paha poika tyyppiä. Vertasin tarinaa jonkin verran Twilightiin (ilman yliluonnollisia juttuja), oikeastaan pakostikin, sillä teiniaikoinani se oli lempparikirjani: Eronneet vanhemmat, muutto isän luokse, salaperäinen poika ja rakastuminen... Pidin Twilightista ja pidin tästäkin, tosin Twilightin luin oikeaan aikaan - tämäkin olisi iskenyt enemmän, jos olisin saanut sen luettavaksi vaikka reilut kuusi vuotta sitten.
Pääasia kirjassa tuntui olevan nimenomaan Edenin ja Tylerin ihastuminen ja suhdekiemurat, joista pidinkin yllättävän paljon alun epäilyistä huolimatta. Toinen asia kirjassa, mihin kiinnitin huomiota itse asiassa vasta lukemisen jälkeen, olivat kirjan perhesuhteet. Edenin suhde isäänsä ja rakentuva suhde uuteen äitipuoleen olivatkin aika isoja juttuja ja tulenkin lukemaan kirjan varmaan vielä uudestaan vähän uudesta näkökulmasta.
Summa summarum: suosittelen. Erityisesti jos olet 14-18-vuotias tyttö, rakastat romantiikkaa ja draamaa, sinun on pakko lukea tämä kirja. Tosin kyllä tämä varmasti muihinkin iskee. Minunkin on ihan pakko lukea seuraava osa.
arvosana: 4 / 5
Gummerus 2016
sivut: 409
alkuteos: Did I Mention I Love You?, 2015
mistä: arvostelukappale
Eden Munron vanhemmat ovat eronneet, eikä hän näe isäänsä kovin usein. Kun Eden päättää viettää kesän isänsä luona Kaliforniassa, hän ei arvaa, mihin tulee oikein lähteneeksi. Uuden äitipuolen lisäksi Eden saa kolme uutta velipuolta.
Vanhin veljistä on Tyler - paha poika lyhyellä pinnalla ja isolla egolla. Alussa Eden ja Tyler eivät voi sietää toisiaan, mutta jokin pojassa vetää Edeniä puoleensa - ja pian hän huomaakin olevansa ihastunut omaan velipuoleensa. Kun kuvioihin lisätään vielä Tylerin takertuva tyttöystävä ja Edeniin silmänsä iskenyt poika, luvassa on sydänsuruja, valheita ja kosolti draamaa.
Kirjan asetelma, velipuoleen ihastuminen, kuulosti minusta aluksi todella kornilta ja olin hyvin epäileväinen kirjaa kohtaan. Hetken luettuani kaikki ennakkoluuloni lensivät romukoppaan, kun kirja tempaisikin mukaansa niin, että se piti lukea melkein yhdeltä istumalta.
Nuoreksi kirjailijaksi Maskame kirjoittaa todella sujuvasti. Juoni oli nopeatempoinen ja rakastamaani draamaa kirjassa riitti. Pidin paljon päähenkilöistä, vaikka Tyler oli aluksi ehkäpä liikaakin perinteistä paha poika tyyppiä. Vertasin tarinaa jonkin verran Twilightiin (ilman yliluonnollisia juttuja), oikeastaan pakostikin, sillä teiniaikoinani se oli lempparikirjani: Eronneet vanhemmat, muutto isän luokse, salaperäinen poika ja rakastuminen... Pidin Twilightista ja pidin tästäkin, tosin Twilightin luin oikeaan aikaan - tämäkin olisi iskenyt enemmän, jos olisin saanut sen luettavaksi vaikka reilut kuusi vuotta sitten.
Pääasia kirjassa tuntui olevan nimenomaan Edenin ja Tylerin ihastuminen ja suhdekiemurat, joista pidinkin yllättävän paljon alun epäilyistä huolimatta. Toinen asia kirjassa, mihin kiinnitin huomiota itse asiassa vasta lukemisen jälkeen, olivat kirjan perhesuhteet. Edenin suhde isäänsä ja rakentuva suhde uuteen äitipuoleen olivatkin aika isoja juttuja ja tulenkin lukemaan kirjan varmaan vielä uudestaan vähän uudesta näkökulmasta.
Summa summarum: suosittelen. Erityisesti jos olet 14-18-vuotias tyttö, rakastat romantiikkaa ja draamaa, sinun on pakko lukea tämä kirja. Tosin kyllä tämä varmasti muihinkin iskee. Minunkin on ihan pakko lukea seuraava osa.
arvosana: 4 / 5
Gummerus 2016
sivut: 409
alkuteos: Did I Mention I Love You?, 2015
mistä: arvostelukappale
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


