ELINA ROUHIAINEN: Susiraja 4 - Vainuttu

Susirajan ensimmäinen osa iski ja kovaa ja sarja jatkui niin kiinnostavana muidenkin osien myötä, että eihän tätä neljännen osan lukemista olisi enää millään voinut jättää tämän myöhemmäksi. Tartuinkin kirjaan saman tien sen saatuani, jättäen keskeneräisenä olevat kirjat vielä odottamaan.

Siitä lähtien kun Raisa ensimmäisen kerran tapasi Mikaelin, tämän siniset silmät ovat seuranneet häntä, mutta Raisan ja Mikaelin suhdetta koetellaan niin Kainuun metsissä kuin kreikkalaisella daimonien saarella.

Liian monet asiat repivät heitä eroon toisistaan - Mikael on ihmissusi ja Raisa daimon, minkä merkitys kaikessa hurjuudessaan on vasta alkanut avautua. He ovat hellepäivä ja pakkasyö, ja heitä ajavat takaa tuhoa lietsovat voimat.

Vainuttu oli ennen kaikkea hyvä päätös Susiraja-sarjalle. Edellisessä osassa hämmennyin mukaan tulleesta kreikkalaisesta mytologiasta ja daimoneista, mutta olin todella tyytyväinen siitä, että tässä osassa palattiin takaisin Hukkavaaraan. Jotenkin kaikki palaset loksahtivat loogisesti kohdalleen.

Ensimmäinen osa Kesytön oli ylivoimaisesti tämän sarjan paras osa, mutta mielestäni tämä Vainuttu sijoittui hyväksi kakkoseksi. Luin kirjan melkeinpä yhdeltä istumalta, sillä kuten muidenkin osien kohdalla totesin, niin Rouhiaisen tyyli on vain niin mukaansatempaavaa ja Raisan ja Mikaelin rakkaustarina sen verran vatsaa kutkuttavaa, ettei lukemista malttanut jättää kesken.

Samaa fanityttömäistä fiilistä minulle ei tullut kuin ensimmäisen osan kohdalla, mutta pakko sanoa: Rouhiaisen Susiraja on yksi parhaista kotimaisista nuorten fantasiasarjoista.

arvosana: 4 / 5
Tammi 2015
sivut: 414
mistä: arvostelukappale

ELINA ROUHIAINEN: Susiraja 3 - Jäljitetty

Rakastuin Susirajan ensimmäiseen osaan, enkä todellakaan ole unohtanut sarjaa, vaikka tartuinkin vasta nyt tähän kolmanteen osaan, joka tuli kirjastossa vastaan - pakkohan se oli napata luettavaksi.

Raisa on palannut Helsinkiin ja aloittanut taideopinnot, mutta elämä ei olekaan hänen toiveidensa mukaista. Lisäksi mieltä kaihertaa muistot Hukkavaarasta ja Mikaelista.

Vampyyriystävänsä Konstan avulla Raisa pääsee kadonneen kaksoisveljensä Mitjan jäljille, ja pitkään piinanneet salaisuudet alkavat viimein saada valaistusta. Seikkailu johdattaa sisarukset Kreikkaan, kätketylle daimonien saarelle – ja huimaan pakomatkaan.

Tästä kirjasta jäi vähän ristiriitaiset fiilikset. Luin kirjan nopeasti, se tempaisi minut mukaansa ja pidin edelleen todella paljon Rouhiaisen tyylistä, mutta: Mihin Hukkavaara jäi? Tässä sarjassa rakastuin nimenomaan sen suomalaisuuteen ja nyt päähenkilö temmattiinkin Kreikkaan ja sen mytologian pariin.

Olisinkin toivonut, että sarja olisi jatkanut vähän enemmän vanhoilla urillaan, mutta oli Kreikan ja sen mytologian mukaan tuleminen toki ihan mielenkiintoinen käänne. Vaikka kirja oli suhteellisen paksu, niin tarina eteni nopeatempoisesti, enkä halunnut millään laskea kirjaa käsistäni. Yksittäisenä kirjana tämä oli jännitävä ja hyvä, mutta ei oikein tuntunut sopivan kahden edellisen Susiraja-sarjan tyyliin.

arvosana: 4 / 5
Tammi 2014
sivut: 482
mistä: kirjastosta

ELINA ROUHIAINEN: Susiraja 2 - Uhanalainen

Tämän kirjan lukemisesta on jo vähän aikaa, mutta tämä oli myöskin kirja, jota odotin koko kevään, sillä rakastuin ykkösosaan heti ensimmäisiltä sivuilta lähtien.

Helsinkiläinen Raisa ei osannut aavistaa, kuinka paljon muutto Kainuun korpeen pienen Hukkavaaran kylään tulisi muuttamaan hänen elämäänsä. Paettuaan kylästä hän on vain yrittänyt saada unohdettua kaiken tapahtuneen.

Mutta Raisan suuri rakkaus Mikael ei niin vain katoa hänen elämästään, eikä Hukkavaaran kaikki salaisuudetkaan vielä paljastuneet Raisalle. Niinpä sudet kutsuvat taas häntä, vaikka paluu tarkoittaa ajautumista keskelle taistelua, jossa ei tiedä keneen tai mihin voi edes luottaa.

Olipa ihanaa palata taas Susirajalle. Elina Rouhiainen on onnistunut hienosti istuttamaan paranormaalin romantiikan suomalaiseen maisemaan, joka saa minut pitämään tästä sarjasta vielä enemmän.

Tätäkään osaa en montaa kertaa laskenut käsistäni, vaikka pakko minun on myöntää, ettei tämä vain millään yltänyt ensimmäisen osan tasolle. Ei tämä missään tapauksessa pettymys ollut, mutta kuitenkin - ensimmäinen osa oli vain niin pirun hyvä.

Mikaelin ja Raisan suhdekiemurat olivat kuitenkin yksi osa kirjan parhaasta annista - osaavatpa teinit olla joskus ihmeellisiä. Välillä viherpiipertäjämäisenä henkilönä Raisa sai minut ärsytettyä, mutta oli myös hetkiä, jolloin pystyin hyvin samaistumaan häneen ja osittain myös muutamiin kirjan tapahtumiin. Siinä mielessä tämä osa antoi jotain aivan uutta.

Millään pettyneillä fiiliksillä en jää siis odottelemaan kolmatta osaa, sillä kyllä tässä toisessa osassa tapahtui semmoisia, että kolmannessa tulee tapahtumaan ilmeisesti vaikka mitä - paluuta Susirajalle odotellen.

ELINA ROUHIAINEN: Susiraja 1 - Kesytön

Kun kuulin Kesyttömästä niin tiesin heti, että tämä kirja minun on ehdottomasti luettava, sillä olen tällä hetkellä aivan koukussa paranormaaliin romantiikkaan.
Tämäkin kirja koukutti minut niin pahasti, että vei yöuneni ja melkeinpä myöhästyin jopa töistä, sillä lukemista ei millään olisi halunnut keskeyttää.

Helsingin Kalliossa asuva taiteellinen 17-vuotias Raisa Oja muuttaa keskelle korpea Kainuuseen enonsa luo, kun hänen äitinsä kuolee yllättäen. Hukkavaaran pieni kylä on erikoinen, tiivis yhteisö ja Raisa haluaa selvittää, miksi hänen äitinsä ei kertonut hänelle menneisyydestään Hukkavaarassa.

Hukkavaarassa Raisa huomaa heti muiden nuorten olevan poikkeuksellisia ja muiden ylitse nousee Mikael Sarri - koulun vaikutusvaltaisin poika, jonka tyttöystävä on jäätävän kaunis. Silti Raisa huomaa Mikaelin silmien eksyvän yhä useammin hänen suuntaansa ja Raisa pelkää uskaltaako hän edes unelmoida Mikaelista.

Kesytön oli juuri niin viihdyttävä ja ihana kuin mitä olin odottanutkin. Se sai vatsaan perhosia ja hymyn huulille. Pidin erityisesti siitä, että hahmot olivat suomalaisia ja tarina oli sijoitettu suomalaiseen miljööseen. Ensin vähän ihmetytti se, että miksi ihmeessä mukaan oli otettu muitakin otuksia kuin vain ihmissudet, mutta Konsta oli sellainen hahmo, että hänestä ei voinut olla pitämättä.

Aion ehdottomasti lukea myös Susirajan seuraavan osan heti sen ilmestyttyä.