KIERA CASS: The Selection

Bongasin tämän kirjan (ja sarjan) alunperin Kirjaretket-blogista ja kun mietiskelin, että mitähän sitä voisi haluta joululahjaksi, niin tämä palautui mieleeni. Joskus nuorempana tuli sen verran luettua ja katsottua prinsessasatuja, että miksei nytkin.

America Singer asuu Illéa nimisessä maassa, jossa hän kuuluu kahdeksasta kastista viidenteen, eli muusikkoihin - ei aivan pohjalle, mutta köyhään ja ei arvostettuun joukkoon, jossa nälkä vaivaa ihmisiä

Ainoa tapa Americalle päästä ylemmäs kastijärjestelmässä olisi naida joku ylemmästä kastista. Hänen vanhempansa haluavatkin ilmoittaa hänet reality TV-ohjelmaan, jossa Illéan prinssi Maxon etsii itselleen vaimoa. Americalle valinta TV-ohjelmaan on kuitenkin painajainen, sillä hän joutuu jättämään salaisen rakkautensa, kuudenteen kastiin kuuluvan Aspenin.
Tavattuaan prinssi Maxonin, America alkaa tajuamaan, kuinka erilainen hänen tulevaisuutensa voisi ollakaan.

Innostuin tässä kirjassa ja sarjassa siitä, kuinka tähän on yhdistetty dystopiaa ja prinsessasatua. Ehkä vähän harmittaa kuinka vähäiseksi se dystopia jäi, sillä vaikka tässä elettiin aikaa peräti neljännen maailmansodan jälkeen, niin sitä ei hirveästi avattu, vaan keskityttiin American ja Maxonin rakkauselämään, sekä Aspenin lisäämään kolmiodraamaan.

Kirjaa lukiessa tuli todella vahvat "Unelmien poikaystävä"-vibat, joskus tuli sitäkin sarjaa seurattua enemmän. Jos Unelmien poikaystävä-idea ja prinsessasadut vähän dystopialla höystettynä kuulostaa vähänkään kiinnostavalta niin suosittelen lukemaan kirjan! Minun oli ainakin aivan pakko aloittaa lukeminen saman tien, kun olin tämän paketista avannut ja aamuun mennessä kirja olikin jo luettu. Onneksi tajusin pyytää jatko-osatkin joululahjaksi. Englantia ei kannata tämän sarjan kanssa vierastaa, sillä teksti oli todella simppeliä.

arvosana: 4½ / 5
HarperCollins 2012
sivut: 327
mistä: omasta hyllystä

JUSTINA ROBSON: Kvanttipainovoima 1 - Aitoa peliä

Posti toi minulle jokin aika sitten arvostelukappaleina tätä Kvanttipainovoima-sarjaa ensimmäisen ja toisen osan. Kiinnostuin sarjasta tämän ensimmäisen osan takakansitekstin luettuani, sillä kirjan kuvattiin olevan "koukuttava yhdistelmä scifiä, fantasiaa, chick litiä ja agenttiromaania", eli parhaat genret yksissä kansissa.

Vuonna 2015 tapahtui kvanttiräjähdys, joka muutti kaiken - Maasta avautui reittejä toisiin todellisuuksiin. Kuusi vuotta myöhemmin ihmiset elävät rinnakkain muun muassa haltioiden, demonien ja elementaalien kanssa. Ihmiset ovat huomanneet, että taikuus on todellista ja vaarallisempaa kuin teknologia.

Erikoisagentti Lila Black tietää kuinka vaarallista taikuus on - sen seurauksena hänen kehonsa on puoliksi lihaa ja luuta ja puoliksi metallia. Hän on huippuaseistettu, tekoälyllä varusteltu kyberkoneisto, eikä hän vielä täysin hallitse itseään. Lila ei enää edes tiedä voiko luottaa sydämeensä, kun hän joutuu keskelle valtapoliittisia juonitteluja yhdessä komean haltiarocktähti Zalin kanssa.

Olipa mukavaa vaihteeksi lukea vähän erityyppistä scifiä - tämä poikkesi hyvin kaikista romanttisista dystopioista, joita minun on tullut paljon luettua. Toisaalta takakannessa mainittu chick lit olisi voinut näkyä kirjassa vähän enemmänkin, mutta jospa romantiikkaa olisi lisätty vaikka seuraavaan osaan, sillä tässä osassa päähenkilö Lila ei ollut mikään kovin romanttinen hahmo. Muuten Lila oli hahmona, ihmisen ja koneen yhdistelmänä todella mielenkiintoinen eikä tylsä tai mikään nyhverö.

Mielestäni kirjan idea oli todella hyvä, eivätkä erilaiset otukset aiheuttaneet mitään sekametelisoppaa, vaan mielenkiintoisia komboja. Juoni eteni paikoitellen vähän kökösti ja joskus tunnuin olevan pihalla kirjan tapahtumista. Lisäksi olisin kaivannut ehkä hiukkasen lisää actionia paikoitellen, mutta kirjassa oli aika paljon pohjustuksia, joita sarja toisaalta kaipasikin.

Odotukset toista osaa kohtaan ovat nyt aika korkealla, sillä tämä ensimmäinen osa tarjosi sarjalle hyvät pohjat, mutta jospa toisessa osassa päästäisiin kunnolla vauhtiin.

arvosana: 4 / 5
Jalava 2013
sivut: 411
alkuteos: Keeping It Real ( Quantum Gravity 1.), 2006
mistä: arvostelukappale

L. MARIE ADELINE: S.E.C.R.E.T. Kuuma leikki

Viimeksi tuli kesällä luettua yksi kappale tämän genren kirjallisuutta ja vaikka se olikin äärimmäisen huono kirja, niin ajattelin vaihteluksi muuhun lukemiseeni tarttua tähän S.E.C.R.E.T.-sarjan ensimmäiseen osaan.

Kahvilassa työskentelevän Cassie Robichaudin elämä tuntuu junnaavan paikoillaan, eikä häntä kotona odota kuin yksinäinen sänky ja kissa. Sitten Cassie löytää muistikirjan, jonka salaperäinen nainen jättää jälkeensä kahvilaan. Kirjassa on hämmentävän intiimejä ja suoria tunnustuksia naisen seksielämästä sekä kymmenen kohdan ohjelma: antautuminen, rohkeus, luottamus...

Kirja johdattaa Cassien S.E.C.R.E.T.-nimiseen salaseuraan, jonka tehtävänä on auttaa naisia toteuttamaan kaikkein salaisimmat eroottiset fantasiansa ja ottamaan elämänsä haltuun. Cassie alkaa seurata kymmenen kohdan polkua kohti uutta ja intohimoisempaa elämää.

Yhdessä vaiheessa tämän genren kirjoilla tahkottiin kunnolla rahaa ja koko ajan samanlaisia kirjasarjoja tuli markkinoille. Tämäkin kirja ilmestyi niihin aikoihin, mutta minun tuli luettua se vasta nyt.

Ja oikeastaan tykkäsinkin kirjasta, vaikken ehkä kuulu siihen odotettuun kohderyhmään, sillä kertoohan kirja about keski-ikäisistä naisista. Joka tapauksessa tämä poikkesi mielestäni hyvin ainakin minun lukemistani samantyyppisistä kirjoista. Tykkäsin myöskin kirjan hahmoista ja aika nopeatempoisesta juonesta. Toinenkin osa on tullut luettua ja kirjoitankin siitä vielä myöhemmin tänne bloginkin puolelle.

arvosana: 4 / 5
Otava 2013
sivut: 315
alkuteos: S.E.C.R.E.T., 2013
mistä: kirjastosta

C.J. DAUGHERTY: Night School 2 - Yön perintö

Koukutuin ensimmäiseen osaan sen verran paljon sitä lukiessani, että pakkohan tähän toiseenkin osaan oli tartuttava ja aika suurin odotuksin vielä.

16-vuotias kapinallinen Allie on löytänyt Cimmerian sisäoppilaitoksesta toisen kotinsa. Koulu on tuonut hänen elämäänsä myös Carter Westin, unelmien poikaystävän.

Cimmeriassa toimii Yökouluksi kutsuttu salaseura. Se paljastuu vaikutusvaltaiseksi salaiseksi organisaatioksi, jonka jäsenet ulottavat valtansa paljon koulua pidemmälle. Yökoululla on myös vihollisia, näiden joukossa Allien kadonnut veli. Pian selviää, että Allie ja kaikki muutkin koulun oppilaat ovat suuressa vaarassa.
Allien pitää tehdä päätös suojellakko perhettään vai luottaako uusiin ystäviin.

Tämän kirjan lukemisesta on jo jonkin verran aikaa, mutta pakkohan tästä on blogata, sillä kirja oli äärettömän hyvä. Nyt en enää odotellut minkään fantasiaörkin hyppäävän jokaisen nurkan takaa niin kuin ensimmäisen osan kohdalla, vaan tarinaan pystyi uppoutumaan täysillä juuri sellaisena kuin se oli.

Lueskelin Risingshadowista muiden mielipiteitä tästä kirjasta, eivätkä kaikki olleet niin kovin ihastuneita kirjaan ja joitakin jotkut jutut olivat ärsyttäneet. Minulle ei ainakaan jäänyt minkään näköisiä ärsytyksiä päälle kirjasta sen luettuani. Toiset osat eivät nyt perinteisesti aivan ensimmäisen tasolle yllä, mutta se saa sitäkin innokkaammin odottamaan kolmatta osaa.

arvosana: 5 / 5
Otava 2014
sivut: 414
alkuteos: Night School - Legacy, 2013
mistä: kirjastosta

ANNUKKA SALAMA: Harakanloukku

Faunoidit ovat koukuttaneet monet suomalaiset lukijat ja jee vihdoin minäkin sain luettavakseni tämän päätösosan bongattuani sen kirjaston uutukaisista.

Vikke ei baariyön päätteeksi vastaa puhelimeensa ja Joone aavistaa pahinta. Faunoidiporukka lähtee pelastusretkelle, joka pakottaa myös Unnan ja Rufuksen unohtamaan sydänsurunsa, mutta mullistaa puolestaan Joonen elämän. Nuori vetovoimaa huokuva jousimies auttaa Joonen pulasta ja harakka on aivan avuton miehen edessä.

Faunoidien pitää taistella niin aikaa, pakkasta kuin myös päänsisäisiä houkutuksia vastaan yrittäessään löytää Viken.

Pakko heti aluksi sanoa, että kokonaisuudessaan tämä trilogia oli yksi parhaimmista suomalaisista sarjoista, joita olen lukenut. Salaman luomat faunoidit olivat koko sarjan ajan todella mielenkiintoisia ja hahmot hauskoja ja poikkeavia.

Tässä viimeisessä osassa ikäänkuin päähenkilöiden vaihdos Jooneen virkisti tarinaa mukavasti. Mielestäni tämä viimeinen osa olikin varmaan paras, sillä toimintaa riitti ja oli hienoa kurkistaa paremmin myös metsästäjien elämään. Olisinkin toivonut, että tämä olisi vielä jatkunut, sillä metsästäjistä oli niin mielenkiintoista lukea. Lisäksi olisin kaivannut hiukkasen enemmän myös Unnalta ja Rufukselta, mutta kirjan loppu oli hyvä ja korvasi myös tämän heidänkin osaltaan.

Kyllä tämän trilogian jälkeen jäi toivomaan, että jospa faunoideista ja metsästäjistä saisi vielä joskus lukea lisääkin.

arvosana: 5 / 5 
WSOY 2014 
sivut: 446
mistä: kirjastosta

ANU HOLOPAINEN: Molemmin jaloin

Anu Holopainen kuului lempikirjailijoihini ollessani ala-aste/yläaste-ikäinen ja luettuani Kristallien valtakunta-romaanin. Tämäkin on tullut luettua joskus villi veikkaus noin kuusi vuotta sitten edellisen kerran, joten ajattelin kirjastossa pyöriessäni napata sen mukaan uudelleen luettavaksi.

Livia miettii muitten nuorten tapaan, miksi haluaa isona. Hän pääsee lukemattomien innokkaiden hakijoiden joukosta pieneen lisääntyjien ryhmään, joka lähetetään Äitikeskukseen jatkamaan sukua.

Siellä nuorilta poistetaan viettielämää ja tunteita rajoittava inhibiittori, jolloin he ikään kuin kokevat vanhanaikaisen murrosiän - raivokohtaukset ja itkuiset tunteenpurkaukset.
Keskuksen lukkojen takaa katoaa kuitenkin testosteroniampulleja, kun vartijoilla on muutenkin kädet täynnä töitä suojellessaan nuoria, sillä keskuksen ulkopuolella saattaa liikkua barbaarisia saramandeja, jotka kaipaisivat uutta verta sisäsiittoiseen heimoonsa.

Tämä kirja oli mielestäni äärettömän mielenkiintoisen kuuloinen. Oli silloin joskus ja oli vielä nytkin, kun lukaisin kirjastossa takakannen. Holopainen oli osannut valita kirjaansa aika puhuttelevan aiheen, joka varmasti kiinnostaa nuoria - kirjassa kun käsiteltiin vahvasti naisteemaa.

Kirja kuitenkin paikoitellen junnasi ikävästi paikoillaan juuri silloin, kun toivoi juonen etenevän ja sitten tapahtumat kiitivät niin hurjaa vauhtia eteenpäin, että kirja loppui aivan kesken. Kirja oli toisaalta kuitenkin mukavan nopea luettava.
Eli idealtaan kirja oli ihan loistava, mutta toteutus oli jäänyt mielestäni vaillinaiseksi. Tällaisesta ideasta ja tarinasta olisi voinut saada vaikka mitä aikaan, esimerkiksi jatko-osaa olisin jäänyt vähän kaipailemaan. Suosittelisin tätä kuitenkin mielelläni nuorille, ehkä juuri niille murkkuikäisille lukijoille.

arvosana: 3 / 5
Karisto 2006
sivut: 197
mistä: kirjastosta

ANNA GODBERSEN: Ihania päiviä

Kerran kun tuli aloitettua tämä Anna Godbersenin toinen sarja, niin pitihän sen lukemista jatkaa, sillä sen lisäksi että sarja on mukavaa vastapainoa fantasialle, niin myös sen maailma on todella hurmaava.

Lettystä ja Cordeliasta on sukeutunut moderneja kaupunkilaisneitosia 1920-luvun Manhattanilla. Päivät kuluvat Greyiden äveriäässä kartanossa ja illat Manhattanin kiivaassa juhlahumussa yhdessä Cordelian velipuolen mielitietyn Astridin kanssa.

Lettylle tämä ei riitä, vaan hän pyrkii päättäväisesti Broadway-tähdeksi. Cordelian mielessä taas ei pyöri muu, kuin halu kostaa isänsä murha. Tytöille kuitenkin selviää, että he ovat myös keskellä vaarallisia pelejä, sillä Charles Grey ei ole pelkästään komea vaan myös gansteri.

Tämä osa ei vakuuttanut minua aivan samalla tavalla kuin Jazztyttö peilaa. Lukemisesta on jo jonkin aikaa ja tuntuu siltä, että pääideaa lukuun ottamatta minulle ei jäänyt oikein mitään mieleen. Tarinan miehet, niin uudet kuin vanhatkin toivat kuitenkin piristystä tähän kirjaan. Charlien viinabisnes toi vähän jännitystä ja Max Darby mielenkiintoista näkökantaa tyttöjen elämään, sekä mielestäni Lettyn mielitietyn kautta paljastui Lettystäkin hahmona uusia puolia.

Jotenkin tässä kirjassa asiat eivät edenneet enää niin mukavan vauhdikkaasti kuin ensimmäisessä ja paikoitellen lukeminen oli vähän tylsääkin. Toivonkin, että kolmannessa osassa päästään taas ensimmäisen osan tasolle - vähän olen kolmannen osan lukemista jo aloitellutkin.

arvosana: 3 ½ / 5
Karisto 2012
sivut: 384
alkuteos: Beautiful Days, 2011
mistä: kirjastosta

CHARLAINE HARRIS: Sydänverellä

Vihdoin ja viimein nappasin kirjastosta mukaani tämän Sookie Stackhouse-sarjan päätösosan. Ja kyllä tämän sarjan loppua tulikin jo odoteltua.

Sookielle on käynyt viime aikoina kaikenlaista; hänestä on tullut Merlotte'sin toinen osakas, vaikutusvaltaisen vampyyrin vaimo ja lisäksi hän on noussut yhteisönsä hylkiöstä keskipisteeksi. Hän on selvinnyt niin räjähdyksistä kuin myös murhayrityksistäkin. Hän on joutunut kestämään petoksia ja sydänsuruja, mutta selvinnyt niistä.

Silti hänen edessään on vielä lisää mieshuolia, juonitteluja ja hyytäviä seikkailuja. Paholaisen liikkuessa New Orleansissa saadaan tietää kuka elää, kuka kuolee ja voittaako rakkaus kuoleman.

Fiilikset sarjan loputtua olivat aika laimeat, eli "tässäkö tämä nyt oli?" Loppua kohti sarja muuttui niin sekavaksi ja siitä katosi ensimmäisissä kirjoissa ollut hohto, että olen vain tyytyväinen, ettei tarvitse lukea vielä yhtä Stackhouse-romaania.

Sarjaa olisi hyvin voinut tiivistää, sillä kirjoissa oli hirvesti jaarittelua. Tämä viimeinenkin toki oli ihan mukava luettava, mutta ei tarjonnut enää mitään uutta. Loppukin oli aika mitäänsanomaton, olisi ollut kiva jos kirjailija olisi yrittänyt vähän enemmän.

arvosana: 3 / 5
Gummerus 2014
sivut: 366
alkuteos: Dead Ever After, 2013
mistä: kirjastosta

VERONICA ROTH: Kapinallinen

Tykkäsin todella paljon Divergent-elokuvasta. Kirjastossa käydessäni näin tämän kirjasarjan toisen osan ja päätin ottaa sen luettavakseni, vaikken ensimmäistä osaa olekaan lukenut. Ajattelin kuitenkin, että enköhän saanut leffasta sen verran hyvät pohjustukset, että pystyisin lukemaan tämän kakkosen olematta ihan pihalla.

Tris on selvinnyt perhettään kohdanneesta kauheasta hyökkäyksestä, mutta maksanut selviytymisestään kovan hinnan. Siltikin sodan uhka on käsin kosketeltavissa osastojen välillä.

Tris ei tiedä yhtään mitä tulevaisuus tuo tullessan, jatkuuko edes hänen ja Neljän rakkaustarina. Selvää kuitenkin on, että sodassa ja rakkaudessa on aina valittava puolensa.

Olisin odottanut tältä kirjalta niin paljon enemmän. Se oli alusta melkein loppuun asti suoraan sanottuna tylsä. Kirjasta ei jäänyt juuri minkäänlaisia mielikuvia ja vaikka tämän lukemisesta ei hirveän kauan olekaan, niin en muista juuri mitään, jos loppua ei lasketa.

Loppu kuitenkin oli ihan mieletön ja sai minut innostumaan sarjasta yhtä paljon kuin elokuva. Se oli mielestäni todella nerokas ja käänsi idean aikalailla päälaelleen. Lopun takia aion ehdottomasti lukea myös viimeisen osan.

arvosana: 3 / 5
Otava 2014
sivut: 383
alkuteos: Insurgent, 2012
mistä: kirjastosta

LAURA LÄHTEENMÄKI: North End 3 - Karrelle polttava helle

Tämä Lähteenmäen nuorten dystopiaa sisältävä trilogia on ollut mielestäni ihan ok, ehkei juuri minulle suunnattu, mutta kuitenkin mielenkiintoinen ilmastonmuutosteemoineen.

Pohjoiseen on vihdoinkin tullut kesä. North Endiin perustetaan kaivosta ja taloyhtiöön on majoitettu malminetsijöitä. 16-vuotias koulusta erotettu Aasa toimii heidän emäntänään, mutta vaikka normaalisti Aasa on tomera ja kova suustaan, niin nyt hän ei ole ollenkaan oma itsensä, sillä kauhukseen hän tajuaa olevansa raskaana.

Aasa ei haluaisi äidiksi, eikä North Endissä ole hänen mielestään hyvä kasvattaa lasta, joten hän suunnittelee myyvänsä sen ja ostavansa itselleen tulevaisuuden. Lapsi aiheuttaa hänelle kuitenkin ristiriitaisia tunteita, eikä Aasa tiedäkään mitä haluaisi tehdä.

Tämä viimeinen osa oli selkeästi kaikista paras. Aasa oli hahmona mielestäni mielenkiintoisin, sillä hän oli samaan aikaan sekä voimakas ja herkkä ja mielestäni sitä oli kuvailtu kirjassa hyvin.

Oli myös todella mielenkiintoista lukea siitä, millaiseksi Lähteenmäki oli kirjassaan kuvitellut lapsen saamiseen liittyvät asiat North Endissä: Sen kuinka vaikeaa raskaaksi tuleminen oli ja kuinka yleistä lapsen myyminen oli. Suosittelisin sarjaa ehdottomasti kaikille yläaste-ikäisille.

arvosana: 3 / 5
WSOY 2014
sivut: 272
mistä: kirjastosta